{"id":664,"date":"2022-10-13T13:14:15","date_gmt":"2022-10-13T10:14:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/?p=664"},"modified":"2022-10-13T16:11:05","modified_gmt":"2022-10-13T13:11:05","slug":"vesistojen-luontokato-kuriin-tehokkaamman-seurannan-ja-mallinnuksen-avulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/vesistojen-luontokato-kuriin-tehokkaamman-seurannan-ja-mallinnuksen-avulla\/","title":{"rendered":"Vesist\u00f6jen luontokato kuriin tehokkaamman seurannan ja mallinnuksen avulla"},"content":{"rendered":"

Sis\u00e4vesien monimuotoisuudesta tarvitaan luotettavaa tietoa, jotta j\u00e4rvien ja virtavesien luontokato voidaan pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Uudessa hankkeessa otetaan 20 vuotta jatkuneen ekologisen tilan seurannan aineistoja tehokkaampaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. N\u00e4in saadaan tarkempaa tietoa sis\u00e4vesien ekosysteemien lajiston nykytilasta ja kehitysn\u00e4kymist\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Biologinen monimuotoisuus on k\u00f6yhtynyt sis\u00e4vesiss\u00e4 maailmanlaajuisesti enemm\u00e4n ja nopeammin kuin miss\u00e4\u00e4n muussa elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. My\u00f6s Suomessa sis\u00e4vesi- ja rantaluontotyyppien uhanalaisuuden kehityssuunta on huono.<\/p>\n

Suomessa valmistellaan parhaillaan uutta kansallista biodiversiteettistrategiaa sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4\u00e4 toimintaohjelmaa vuoteen 2030. Strategiassa tavoitellaan ekologisen n\u00e4k\u00f6kulman huomattavaa voimistumista koko yhteiskunnassa. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan my\u00f6s lajien ja luontotyyppien tilan mittarien kehitt\u00e4mist\u00e4 ja olemassa olevan tiedon tehokkaampaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Seuranta-aineistot mallinnusten pohjaksi<\/h3>\n

Sis\u00e4vesien monimuotoisuuden tilasta ei ole systemaattisesti koottua, lajien tai lajiryhmien esiintymisen muutoksista kertovaa kattavaa tietoa. 20 vuotta jatkuneen ekologisen tilan seurannat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kuitenkin lajistotietoa tuhansista vesist\u00f6kohteista. N\u00e4it\u00e4 lajiseuranta-aineistoja ei ole t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 hy\u00f6dynnetty luontokadon arvioinnissa, vaikka niiden potentiaali on suuri.<\/p>\n

Uudessa VESIBIO-hankkeessa arvioidaan valtakunnallisten seuranta-aineistojen ja tilastomallinnuksen avulla virtavesien ja j\u00e4rvien eli\u00f6ryhmien monimuotoisuuden muutoksia ja kehitystrendej\u00e4. Tarkasteltavana ovat virtavesien ja j\u00e4rvien vesikasvillisuuden, p\u00e4\u00e4llyslev\u00e4st\u00f6n (piilev\u00e4t), pohjael\u00e4imist\u00f6n sek\u00e4 j\u00e4rvien kasviplanktonin lajiston muutokset ja muutoksiin johtaneet tekij\u00e4t.<\/p>\n

\"Suomen<\/p>\n

Biologisten ryhmien seuranta-aineistot. Vesikasvien aineistoa on sek\u00e4 virtavesist\u00e4 ett\u00e4 j\u00e4rvist\u00e4.<\/p>\n

Arviot sis\u00e4vesien lajikadosta alueille ja luontotyypeille<\/h3>\n

Ilmastonmuutos uhkaa vesist\u00f6jen monimuotoisuutta monella tavalla, ja se tulee aiheuttamaan haasteita vesilajiston ja vesiluontotyyppien monimuotoisuuden suojelulle ja hoidolle. Kohoavat veden l\u00e4mp\u00f6tilat yhdess\u00e4 sadannan muutosten kanssa tulevat vaikuttamaan etenkin pienempien vesien hydrologiaan ja sit\u00e4 kautta niiden eli\u00f6st\u00f6\u00f6n. VESIBIO-hankkeessa tehd\u00e4\u00e4n ilmastonmuutokseen perustuvia skenaarioita lajistojen muutoksesta tulevaisuudessa.<\/p>\n

Hankkeessa luodaan pohjaa standardoidulle menetelm\u00e4lle, jolla voidaan arvioida ja seurata sis\u00e4vesien lajiston monimuotoisuutta. Keskeinen tuotos on virtavesien ja j\u00e4rvien biologisille ryhmille tuotettavat lajikatoarviot ja niiden tulkinnat. Lajikatoarviot tuotetaan havaintopaikoille, p\u00e4\u00e4vesist\u00f6alueille, vesiluontotyypeille sek\u00e4 valtakunnallisesti.<\/p>\n

Tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 EU:n luontodirektiivin raportoinnissa, luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa ja EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanossa. Kaksi ja puoli vuotta kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hanketta rahoittaa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n uusi luonnon monimuotoisuuden seurannan BIOMON-tutkimusohjelma.<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h4>\n

Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Erikoistutkija Heikki Mykr\u00e4, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Tutkija Anna Suuronen, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Sis\u00e4vesien monimuotoisuuden mallinnus ja lajikadon arviointi biologisten seuranta-aineistojen avulla (VESIBIO)<\/a> (Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE)
\nSuomen biodiversiteettipolitiikka<\/a> (ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6)
\nBioMon-tutkimusohjelma: Kymmenen hanketta tutkimaan luonnon monimuotoisuuden tilaa ja kehityst\u00e4<\/a> (ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6)<\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Sudenkorennon toukka. Kuva: Riku Lumiaro, SYKE.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vesist\u00f6jen ekologisen tilan seurantaa varten on ker\u00e4tty lajistotietoa jo parikymment\u00e4 vuotta. VESIBIO-hankkeessa seurantatietoa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n sis\u00e4vesien monimuotoisuuden arvioinnissa ja seurannassa.<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":667,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-664","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesikirje-lokakuu-2022"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/664","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=664"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/664\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":734,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/664\/revisions\/734"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/667"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=664"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=664"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=664"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}