{"id":660,"date":"2022-10-13T13:14:51","date_gmt":"2022-10-13T10:14:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/?p=660"},"modified":"2022-10-13T16:14:33","modified_gmt":"2022-10-13T13:14:33","slug":"kuivuusriskien-hallintaa-kehitetaan-ja-tehostetaan-valtakunnallisesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/kuivuusriskien-hallintaa-kehitetaan-ja-tehostetaan-valtakunnallisesti\/","title":{"rendered":"Kuivuusriskien hallintaa kehitet\u00e4\u00e4n ja tehostetaan valtakunnallisesti"},"content":{"rendered":"

Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 Euroopan vuoden 2022 kaltaiset kuivuusjaksot lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja kuivuusriskit kasvavat my\u00f6s Suomessa. Maahamme tarvitaan kansallinen prosessi ja ohjeistus kustannustehokkaaseen kuivuusriskien hallintaan.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna on uutisoitu laajasti Eurooppaa piinaavasta\u00a0 kuivuudesta ja sen vakavista seurauksista. Saksassa Rein-joen kuivuminen esti laivojen kulun ja aiheutti mittavia tappioita teollisuudelle. Italiassa Po-joki kuivui l\u00e4hes t\u00e4ysin.
\nSuomi on p\u00e4\u00e4ssyt kuivuuden osalta t\u00e4n\u00e4 vuonna helpommalla kuin Keski- ja Etel\u00e4-Eurooppa. Kuivuus voi silti aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 haittoja meill\u00e4kin, kuten n\u00e4htiin vuosien 2002, 2003 ja 2018 kuivina kesin\u00e4. Vuonna 2018 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maatalouden tappiot olivat 90 miljoonaa euroa.<\/p>\n

Kuivuusriskien hallintaa kehitet\u00e4\u00e4n KUHASUO-hankkeessa<\/h3>\n

Kuivuuden vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi tehokkain keino on ennakoiva varautuminen, jonka eteen on Suomessakin alettu tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Varautuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 ilmastonmuutoksen on ennustettu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n kuivuusjaksoja my\u00f6s Suomessa. Kes\u00e4aikaista kuivuutta lis\u00e4\u00e4 haihdunnan kasvaminen sek\u00e4 ennustetun kasvavan sadem\u00e4\u00e4r\u00e4n osuminen enimm\u00e4kseen talvikaudelle.<\/p>\n

Valtakunnallista kuivuusriskien hallintaa kehitet\u00e4\u00e4n ja tehostetaan Kuivuusriskien hallinta Suomessa eli KUHASUO-hankkeessa. Kuivuusriski\u00e4 voidaan pienent\u00e4\u00e4 esimerkiksi vedens\u00e4\u00e4st\u00f6kehotuksin, vesist\u00f6jen s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyll\u00e4 ja kastelualtailla. Kaksivuotisessa hankkeessa luodaan kansallinen prosessi ja ohjeistus kustannustehokkaaseen kuivuusriskien hallintaan Suomessa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iseksi hankkeessa laaditaan kuivuusriskiarvio, jolla tunnistetaan kuivuudelle alttiita ja haavoittuvia alueita. Kuivuusjakson seurausten laatu riippuu kuivuuden asteesta, kestosta, ajoittumisesta ja haavoittuvuutta lis\u00e4\u00e4vist\u00e4 sosioekonomisista tekij\u00f6ist\u00e4. Indeksipohjainen kartoitus antaa yleiskuvan kuivuusriskin jakautumisesta Suomessa.<\/p>\n

Haavoittuvuusarviointia varten yhdistettiin erilaisia haavoittuvuutta kuvaavia muuttujia kuivuushaavoittuvuusindeksiksi. Suurimmat vaikutukset kuivuudesta koituvat analyysin perusteella maataloudelle, teollisuudelle, vesihuollolle sek\u00e4 haja-asutusseuduille, joita kuvattiin yhteens\u00e4 seitsem\u00e4ll\u00e4 muuttujalla. Muuttujat valittiin asiantuntija-arvioiden perusteella. Kuntatasoisen kuivuushaavoittuvuusarvioinnin tuloksia on esitetty kuvassa 1.<\/p>\n

\"Teemakartta
Kuivuushaavoittuvuusindeksin jakautuminen kunnittain.<\/figcaption><\/figure>\n

Maatalousvaltaiset alueet Varsinais-Suomessa ovat muuta Suomea haavoittuvampia. Lounais-Suomessa kuivuusriskien hallintaa ty\u00f6t\u00e4 on aloitettu kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vuonna 2019, jolloin alueella tehtiin muun muassa kuivuusriskien hallintasuunnitelma Sirppujoelle.<\/p>\n

Seuraavassa vaiheessa kuivuushaavoittuvuusaineisto yhdistet\u00e4\u00e4n kuivuusvaara-aineiston kanssa, jolloin tuloksena saadaan kartta kuivuusriskin alueellisesta jakautumisesta. Kuivuusvaara-arvio perustuu sadanta- ja l\u00e4mp\u00f6tilahavaintoihin ja simuloituihin maankosteuden ja valunnan aikasarjoihin.<\/p>\n

KUHASUO-hanke jatkuu vuonna 2023, jolloin kehitet\u00e4\u00e4n kuivuuteen varautumista ennakkovaroitusj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 ja tuetaan alueellista kuivuusriskien hallinnan suunnittelua. Kuivuusriskien hallintasuunnitelmissa edet\u00e4\u00e4n konkretiaan ja valitaan parhaita keinoja varautua kuivuuden vaikutuksiin. Maataloudessa varautumiskeinoja voi olla esimerkiksi veden varastoiminen kastelualtaisiin.<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/span><\/b><\/h4>\n

Kehitysinsin\u00f6\u00f6ri Roy Snellman, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/span><\/p>\n

Tutkija Sara Todorovic, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/span><\/p>\n

Linkkej\u00e4:<\/h4>\n

Kuivuuteen varautuminen ja kuivuusriskien hallinta (vesi.fi)<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva:<\/h4>\n

Adobe Stock.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilmastonmuutoksen aiheuttamaan kes\u00e4aikaiseen kuivuuteen on varauduttava ajoissa. KUHASUO-hankkeen riskikartoituksessa selvitet\u00e4\u00e4n alueet, joita kuivat kaudet koettelevat kovimmin.<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":698,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-660","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesikirje-lokakuu-2022"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/660","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=660"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/660\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":737,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/660\/revisions\/737"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/698"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=660"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=660"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=660"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}