{"id":618,"date":"2022-08-26T11:20:21","date_gmt":"2022-08-26T08:20:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/?p=618"},"modified":"2022-08-26T11:20:21","modified_gmt":"2022-08-26T08:20:21","slug":"nykypaastot-eivat-yksin-selita-pintavesien-huonoa-kemiallista-tilaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/nykypaastot-eivat-yksin-selita-pintavesien-huonoa-kemiallista-tilaa\/","title":{"rendered":"Nykyp\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t yksin selit\u00e4 pintavesien huonoa kemiallista tilaa"},"content":{"rendered":"

Suomen vesimuodostumien huono kemiallinen tila ei selity yksin nykyp\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4.\u00a0<\/span> T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 tiettyj\u00e4 pysyvi\u00e4 aineita on p\u00e4\u00e4tynyt ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n jo aiemmin<\/span>,<\/span> ja uusien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen osuus on vain pieni osa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 jo olevasta ainem\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. <\/span>P<\/span><\/span>\u00e4\u00e4st\u00f6jen <\/span><\/span>ja<\/span> ymp\u00e4rist\u00f6<\/span>riskien <\/span>arvioi<\/span>ntia tulee<\/span> tehosta<\/span>a<\/span>. <\/span>EU:n prioriteettiaineiden ja kansallisten haitallisten aineiden listat tulee <\/span>pikaisesti <\/span>p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4.\u00a0<\/span><\/span><\/p><\/blockquote>\n

Pintavesien kemiallinen tila ei ole hyv\u00e4 yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n Suomen vesimuodostumassa. Ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormien ylityksi\u00e4 on eniten bromatuilla palonestoaineilla (polybromatut difenyylieetterit, PBDE) ja elohopealla (Hg) sek\u00e4 harvemmin nikkelill\u00e4 (Ni), kadmiumilla (Cd) ja yksitt\u00e4istapauksissa muun muassa aiemmin biosidik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleella tributyylitinalla (TBT) ja teollisuudessa k\u00e4ytetyll\u00e4 perfluorioktaanisulfonaattilla (PFOS).<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kuormitusinventaarioiden tarkoituksena on todentaa Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) haitallisten ja vaarallisten aineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hentyminen ja tukea toimenpideohjelmien laatimista. Inventaariot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tietoa 41 alkuper\u00e4isen EU:n prioriteettiaineen ja 15 kansallisen haitallisen aineen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja huuhtoutumista pintavesiin. My\u00f6s vuonna 2015 vesiymp\u00e4rist\u00f6lle vaarallisten aineiden asetukseen (1022\/2006) lis\u00e4ttyjen 12 EU:n prioriteettiaineen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja pitoisuuksia pintavesiss\u00e4 tutkittiin.<\/span>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Metallien kuormituksesta hyvin tietoa<\/span>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/h3>\n

Kadmiumin (Cd), elohopean (Hg), nikkelin (Ni) ja lyijyn (Pb) p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat kaikkein suurimmat etel\u00e4isill\u00e4 vesienhoitoalueilla (VHA1-3). Teollisuuden metallip\u00e4\u00e4st\u00f6t (Cd, Hg, Ni, Pb) ovat p\u00e4\u00e4osin per\u00e4isin mets\u00e4teollisuudesta, energiantuotannosta sek\u00e4 kaivos- ja metalliteollisuudesta. Kadmiumin, elohopean ja lyijyn laskeuma pintavesiin on selv\u00e4sti suurempi kuin pistem\u00e4inen kuormitus (taulukko 1). Kokem\u00e4enjoen\u2013Saaristomeren-Selk\u00e4meren (VHA3) sek\u00e4 Oulujoen\u2013Iijoen vesienhoitoalueiden (VHA4) happamien sulfaattimaiden maaper\u00e4st\u00e4 huuhtoutuu vesist\u00f6ihin suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 nikkeli\u00e4 ja kadmiumia.<\/span><\/p>\n

\"\"
Metallien p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja kulkeutuminen pintavesiin. Tiedot p\u00e4\u00e4osin vuodelta 2016.<\/figcaption><\/figure>\n

Elohopean ja dioksiinien laskeumat merkitt\u00e4vi\u00e4<\/span>\u00a0<\/span><\/h3>\n

Ilmateitse tuleva laskeuma on merkitt\u00e4v\u00e4 elohopean ja dioksiinien kulkeutumistapa pintavesiin. Suomen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 per\u00e4isin oleva dioksiinien laskeuma maamme vesist\u00f6ihin on vain 14 prosenttia kokonaislaskeumasta (kuva 1). Pohjois-Euroopassa valtaosa elohopealaskeumasta on per\u00e4isin muista kuin Euroopan maista, esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

\"Kaksi
A) Elohopean vuosilaskeuma (g km-2) ja B) muiden kuin kansallisten l\u00e4hteiden osuus (%) laskeumasta vuonna 2016 (VHA = vesienhoitoalue).<\/figcaption><\/figure>\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6tietoihin tarvitaan parannuksia<\/h3>\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6tiedot eiv\u00e4t selit\u00e4 pintavesien huonoa kemiallista tilaa, joka aiheutuu elohopeasta, TBT:st\u00e4, PFOSista, PBDE- sek\u00e4 PAH-yhdisteist\u00e4. Kuormitusinventaario ei sis\u00e4ll\u00e4 huuhtoumatietoa pilaantuneesta maaper\u00e4st\u00e4 ja sedimenteist\u00e4 (PFOS & TBT) ja happamilta sulfaattimailta tulevasta kadmiumista ja nikkelist\u00e4.<\/p>\n

Kuormitusinventaarion ja kemiallisen tilan luokittelun laatu paranisi, jos tietokannoissa olisi enemm\u00e4n mittaustietoja. Olemme laatineet kehitysehdotuksia tilanteen parantamiseksi.<\/p>\n

Vesienhoitoon liittyvien s\u00e4\u00e4deltyjen aineiden listat eiv\u00e4t ole ajan tasalla. Valtaosa nykylistojen aineista ei ole Suomessa merkityksellisi\u00e4 \u2013 ja toisaalta vesi\u00e4 voivat pilata ineet, jotka eiv\u00e4t ole listoilla laisinkaan. Ainelistojen p\u00e4ivitt\u00e4minen on nyt k\u00e4ynniss\u00e4 sek\u00e4 EU-tasolla (ns. EU vesipolitiikan prioriteettiaineet) ett\u00e4 kansallisella tasolla (kansallisesti valitut pilaavat aineet).<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h4>\n

Erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Tutkija Katri Siimes, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/h4>\n

Mehtonen J., Holmberg, M., R\u00e4ike, A., Siimes, K., V\u00e4h\u00e4, E. 2018. VPD:n vesiymp\u00e4rist\u00f6lle vaarallisten ja haitallisten aineiden (12 uutta EU-prioriteettiainetta) kuormitusinventaario.<\/a><\/p>\n

Mehtonen J. Siimes K., Junttila V., Holmberg M., Pyy O. 2021. VPD:n vesiymp\u00e4rist\u00f6lle vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusinventaario II – tietoa vesienhoidon suunnitteluun vuosille 2022 \u2013 2027<\/a>.<\/p>\n

Mehtonen J., Junttila V., Siimes K. & Holmberg M. 2021. Vaaralliset ja haitalliset aineet \u2013kuormitusinventaarion tuloksia. Ymp\u00e4rist\u00f6 ja Terveys -lehti 8\/2021: 32\u201337.<\/p>\n

Siimes K. ja Mannio J. 2020. Pintavesien kemiallinen tila \u2013 Quo vadis? Vesitalous 4\/2020: 40\u201345. VT2004.indd (vesitalous.fi)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen vesimuodostumien huono kemiallinen tila ei selity yksin nykyp\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 tiettyj\u00e4 pysyvi\u00e4 aineita on p\u00e4\u00e4tynyt ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n jo aiemmin, ja uusien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen osuus on vain pieni osa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 jo olevasta ainem\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja ymp\u00e4rist\u00f6riskien arviointia tulee tehostaa. EU:n prioriteettiaineiden ja kansallisten haitallisten aineiden listat tulee pikaisesti p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4.\u00a0 Pintavesien kemiallinen tila ei ole hyv\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":651,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-618","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesikirje-elokuu-2022"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/618","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=618"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/618\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":652,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/618\/revisions\/652"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/651"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=618"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=618"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=618"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}