{"id":511,"date":"2022-05-19T08:52:18","date_gmt":"2022-05-19T05:52:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/?p=511"},"modified":"2022-05-19T09:56:13","modified_gmt":"2022-05-19T06:56:13","slug":"alueellinen-viherkerroin-on-hyva-apu-hulevesien-hallinnassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/alueellinen-viherkerroin-on-hyva-apu-hulevesien-hallinnassa\/","title":{"rendered":"Alueellinen viherkerroin on hyv\u00e4 apu hulevesien hallinnassa"},"content":{"rendered":"<blockquote><p>Kaupunkialueen suunnittelussa on usein haastavaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja arvottaa luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja eli luonnon tuottamia hy\u00f6tyj\u00e4. Suunnittelun apuna k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein viherkerrointa, joka kuvaa, kuinka paljon tontilla on kasvillisuutta ja vett\u00e4 viivytt\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan.<\/p><\/blockquote>\n<p>Alueellinen viherkerroin sopii puolestaan kokonaisten kaupunginosien tarkasteluun. Se huomioi kaikki kasvipeitteiset alueet ja vesialueet, joilla on positiivinen vaikutus paikan ekosysteemeille ja ekosysteemipalveluille kuten hulevesien hallinnalle, p\u00f6lytykselle ja ilman laadulle. Kyseess\u00e4 on verrattain uusi menetelm\u00e4, jota on sovellettu Suomessa ja Ruotsissa muutamissa paikoissa.<\/p>\n<p>ATeNAS-hankkeessa sovellettiin alueellista viherkerrointa Malmin t\u00e4ydennysrakentamisen eri skenaarioihin. Tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, miten alueellinen viherkerroin toimii kaupunkisuunnittelun varhaisen vaiheen ty\u00f6kaluna. Tutkimus tehtiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 suunnittelu- ja konsultointitoimisto WSP:n kanssa ja Helsingin kaupungin suunnittelijoiden avustuksella.<\/p>\n<h3>Viherkatoilla vehreytt\u00e4 tihe\u00e4\u00e4n rakennetulle alueelle<\/h3>\n<p>Malmin t\u00e4ydennysrakentamiselle luotiin erilaisia skenaarioita, joissa varioitiin viheralueiden ja erityisesti hulevesien hallintaan tarkoitettujen luontopohjaisten ratkaisujen, kuten viherkattojen ja katujen biosuodatusaltaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja laatua.<\/p>\n<p>Luontopohjaisilla ratkaisuilla, kuten viherkatoilla, on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus alueelliseen viherkertoimeen Malmin kaltaisella tihe\u00e4\u00e4n rakennetulla alueella.<\/p>\n<p>Alueellinen viherkerroin osoittaa konkreettisesti viherrakenteiden ja luontopohjaisten ratkaisuiden monitoiminallisuutta eli kyky\u00e4 tuottaa samanaikaisesti monia eri ekosysteemipalveluita. Eri skenaarioita on helppo my\u00f6s verrata toisiinsa kertoimen avulla.<\/p>\n<figure id=\"attachment_510\" aria-describedby=\"caption-attachment-510\" style=\"width: 1120px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1120\" height=\"620\" class=\"wp-image-510 size-full img-responsive img-fluid\" src=\"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/vesikirje-skenaariokuvitus-vesikirje-e1652858606272.png\" alt=\"\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-510\" class=\"wp-caption-text\">Skenaario 1b:ss\u00e4 t\u00e4ydennysrakentamisessa ei ole ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 panostuksia vihreyteen tai luontopohjaisiin ratkaisuihin, lukuun ottamatta viherkattoja niille soveltuvilla kattopinnoilla. Skenaario 2b:ss\u00e4 ekologisia arvoja tukevia rakenteita ja viheralueita on enemm\u00e4n ja hulevesien hallintaan on k\u00e4ytetty luontopohjaisia ratkaisuja. Viherkattojen kasvualusta on paksumpi, mik\u00e4 mahdollistaa monipuolisemman kasvilajiston.<\/figcaption><\/figure>\n<h3>Monipuoliset hulevesirakenteet viivytt\u00e4v\u00e4t valuntaa<\/h3>\n<p>Koska alueellinen viherkerroin on verrattain uusi menetelm\u00e4, sit\u00e4 tukemaan tehtiin hulevesimallinnus SWMM-verkostomallilla. Mallinnuksella arvioitiin eri skenaarioiden sis\u00e4lt\u00e4mien luontopohjaisten ratkaisujen vaikutusta valuntaan ja tulvimiseen. Samalla tuloksia verrattiin alueellisen viherkertoimen tuloksiin.<\/p>\n<p>Hulevesimallinnuksen tulokset korreloivat alueellisen viherkertoimen arvojen kanssa erityisesti pienemmiss\u00e4 rankkasateissa. Samalla tulokset osoittivat, ett\u00e4 skenaariossa, jossa oli monipuolisesti erilaisia hulevesirakenteita, niiden tasoittava vaikutus valuntapiikkiin oli suurempi kuin osiensa summa. Erilaisten hulevesirakenteiden yhdistelm\u00e4t voivat siten viivytt\u00e4\u00e4 valuntaa enemm\u00e4n kuin viherkatot tai biosuodatusaltaat yksin\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h4>Kirjoittaja:<\/h4>\n<p>Kehitysinsin\u00f6\u00f6ri Niklas Dahlberg, SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n<h4>Linkkej\u00e4:<\/h4>\n<p><a href=\"https:\/\/www.syke.fi\/fi-FI\/Tutkimus__kehittaminen\/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet\/Hankkeet\/ATeNASTo_Ally_Technology_NAture_and_Society_for_integrated_urban_water_management\/To_Ally_Technology_NAture_and_Society_fo(52727)\"><span data-contrast=\"none\">To Ally Technology, NAture and Society for integrated urban water management (ATeNAS) (syke.fi)<\/span><\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/fiksukalasatama.fi\/alueellinen-viherkerroin-2-0-opas-ekologisen-kaupunkisuunnittelun-tueksi\/\">Alueellinen viherkerroin 2.0 \u2013 opas ekologisen kaupunkisuunnittelun tueksi (fiksukalasatama.fi)<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kaupunkialueen suunnittelussa on usein haastavaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja arvottaa luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja eli luonnon tuottamia hy\u00f6tyj\u00e4. Suunnittelun apuna k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein viherkerrointa, joka kuvaa, kuinka paljon tontilla on kasvillisuutta ja vett\u00e4 viivytt\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. Alueellinen viherkerroin sopii puolestaan kokonaisten kaupunginosien tarkasteluun. Se huomioi kaikki kasvipeitteiset alueet ja vesialueet, joilla on positiivinen vaikutus paikan ekosysteemeille ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":565,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-511","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesikirje-toukokuu-2022"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/511","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=511"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/511\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":566,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/511\/revisions\/566"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/565"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=511"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=511"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=511"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}