{"id":299,"date":"2021-12-16T12:10:04","date_gmt":"2021-12-16T10:10:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/?p=299"},"modified":"2021-12-16T12:10:04","modified_gmt":"2021-12-16T10:10:04","slug":"rantametsat-parantavat-maatalousjokien-ekologista-tilaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/rantametsat-parantavat-maatalousjokien-ekologista-tilaa\/","title":{"rendered":"Rantamets\u00e4t parantavat maatalousjokien ekologista tilaa"},"content":{"rendered":"

Suomessa vesist\u00f6jen ekologinen tila on huono erityisesti rannikon maatalousymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Uuden tutkimuksen mukaan puuston j\u00e4tt\u00e4minen maatalousuomien varsille olisi luontopohjainen, helppo ja kustannustehokas keino vesist\u00f6jen ekologisen tilan parantamiseksi.<\/p><\/blockquote>\n

Maatalousjokien rantojen suojavy\u00f6hykkeill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ravinteiden ja kiintoaineksen kulkeutumista vesist\u00f6ihin. Suomessa suojavy\u00f6hykkeet on yleens\u00e4 j\u00e4tetty avoimeksi. Niilt\u00e4 on poistettu puut ja pensaat, vaikka uoman varsien rantamets\u00e4t ovat t\u00e4rke\u00e4 osa ekosysteemi\u00e4.<\/p>\n

Luonnontilaisessa vesist\u00f6ss\u00e4 rantamets\u00e4t tuovat varjostusta, joka viilent\u00e4\u00e4 rantavy\u00f6hykkeen lis\u00e4ksi my\u00f6s vett\u00e4. Purojen eli\u00f6yhteis\u00f6t ovat luonnostaan sopeutuneet viile\u00e4\u00e4n ja h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Varjostavan vaikutuksen h\u00e4vitess\u00e4, veden ja uoman varren l\u00e4mp\u00f6tila kohoaa, ja muutoksiin sopeutumattomat lajit h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi rantametsien lehtikarike tuo puroon ravintoa ja monipuolistaa pohjaa. Kun rantamets\u00e4 poistetaan, lehtikarike v\u00e4henee ja puron luontainen lajisto muuttuu.<\/p>\n

Rantametsien vaikutus oli suurin pieniss\u00e4 ja keskisuurissa uomissa<\/h3>\n

Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (SYKE) tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin rantametsien vaikutusta maatalousalueiden jokivesimuodostumien ekologiseen tilaan.<\/p>\n

Erityisesti selvitettiin rantametsien merkityst\u00e4 maatalousjokien nykyiseen ekologiseen tilaan ja sit\u00e4, paljonko rantamets\u00e4t parantavat ekologista tilaa. Tarkastelu tehtiin noin 900 vesimuodostumalle. Vesien tila-arvioiden perusteena k\u00e4ytettiin ELY-keskusten vesienhoidon 3. kierroksen tilaluokitusta (vesien tila Vesikartta-palvelussa<\/a>)<\/p>\n

Kun maatalousjoessa oli rantamets\u00e4\u00e4 uoman varrella, joen ekologinen tila oli selv\u00e4sti parempi kuin muissa maatalousjoissa. Rannan mets\u00e4isyyden positiivinen vaikutus oli suurin pieniss\u00e4 ja keskisuurissa uomissa. Jos rantapuuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 60 prosenttia 10 prosentin sijaan, ekologinen tila parani l\u00e4hes yhden tilaluokan verran. Tilastoanalyysin perusteella rantamets\u00e4ll\u00e4 oli itsen\u00e4inen positiivinen vaikutus jokien tilaan, eik\u00e4 vaikutus ollut riippuvainen maatalousalueen kuormitustasosta.<\/p>\n

EU:n vesipuitedirektiivin mukaan kaikkien vesist\u00f6jen ekologisen tilan tulisi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n hyv\u00e4. Suomessa vesist\u00f6jen ekologinen tila on huonoin juuri rannikon maatalousymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Uomien varsien puuston s\u00e4\u00e4st\u00e4minen olisi luontopohjainen, suhteellisen helppo ja kustannustehokas keino parantaa vesist\u00f6jen ekologista tilaa.<\/p>\n

\"Kaksi
Rantamets\u00e4n vaikutus ekologisen tilaan pieniss\u00e4 (A) ja keskisuurissa (B) jokivesimuodostumissa, joiden valuma-alueella on 10\u201320 % peltoa. Kuva esitt\u00e4\u00e4 ranta-alueen mets\u00e4isyyden vaikutusta ekologisen tilaan. Muiden tilaa selitt\u00e4vien tekij\u00f6iden vaikutus poistettiin tilastoanalyysill\u00e4 (Tolkkinen ym. 2021).<\/figcaption><\/figure>\n
\"Kaksi
Virtavesimuodostumien ekologinen tila (vasemmalla) ja maatalousalueet (oikealla mustalla) Suomessa. Maatalousalueet perustuvat Corine-maank\u00e4ytt\u00f6aineistoon. Ekologiset tilaluokkarajat: sininen=erinomainen, vihre\u00e4=hyv\u00e4, keltainen= tyydytt\u00e4v\u00e4, oranssi=v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4, punainen=huono. Aineisto: Vesikartta<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Kirjoittajat:<\/strong><\/h4>\n

Tutkija Mikko Tolkkinen, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa:<\/strong><\/h4>\n

Artikkeli Water Resources Management -lehdess\u00e4: The importance of riparian forest cover to the ecological status of agricultural streams in a nationwide assessment<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puuston eli suojavy\u00f6hykkeiden j\u00e4tt\u00e4minen maatalousuomien varsille olisi helppo ja kustannustehokas keino vesist\u00f6jen ekologisen tilan parantamiseksi.<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":287,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-299","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesikirje-joulukuu-2021"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/299","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=299"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/299\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":342,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/299\/revisions\/342"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/287"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=299"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=299"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=299"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}