{"id":296,"date":"2021-12-16T12:10:04","date_gmt":"2021-12-16T10:10:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/?p=296"},"modified":"2021-12-17T11:08:59","modified_gmt":"2021-12-17T09:08:59","slug":"rajat-ylittavaa-vedenlaadun-seurantaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/rajat-ylittavaa-vedenlaadun-seurantaa\/","title":{"rendered":"Rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vedenlaadun seurantaa"},"content":{"rendered":"

Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n yhteisess\u00e4 rajavesihankkeessa on laadittu kolmelle joelle n\u00e4ytteenottosuositukset ja selvitetty asukkaiden mielipiteit\u00e4 l\u00e4hijokensa tilasta.<\/p><\/blockquote>\n

Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n yhteisen SEVIRA-hankkeen tavoitteena on parantaa kolmen joen vesiensuojelua. Hanke kattaa Suomessa sijaitsevan Virojoen, Suomesta Ven\u00e4j\u00e4n puolelle ulottuvan Rakkolanjoen ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 sijaitsevan Sestrajoen, entisen Rajajoen. SEVIRA-hankkeessa n\u00e4ille joille on laadittu n\u00e4ytteiden m\u00e4\u00e4rien ja n\u00e4ytteenoton ajoituksen suositukset.<\/p>\n

Jotta vesiensuojelutoimet voidaan kohdistaa valuma-alueella tehokkaasti kaikkein kuormittavimpiin kohteisiin, on tunnettava jokikuormituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja sen vaihtelu. Vedenlaatutiedoissa on kuitenkin aukkoja, koska jokivesin\u00e4ytteit\u00e4 otetaan yleens\u00e4 melko harvoin.<\/p>\n

Sill\u00e4, oliko n\u00e4ytteit\u00e4 otettu 20 tai vain 10 kertaa vuoden aikana, ei yll\u00e4tt\u00e4en ollut suurta vaikutusta ravinnem\u00e4\u00e4r\u00e4arvioihin. Harvallakin n\u00e4ytteenotolla voidaan saada kuormituksesta luotettava arvio, jos veden laatu ei suuresti vaihtele vuodenaikojen tai virtaaman muutosten mukaan. Valuntaa on kuitenkin t\u00e4ll\u00f6in syyt\u00e4 seurata jatkuvatoimisesti.<\/p>\n

Monia Suomenlahteen laskevia jokivesi\u00e4 ei monitoroida lainkaan. Sestrajoen vedenlaatua ei ollut aiemmin monitoroitu lainkaan, joten joen tilasta saatiin hankkeessa uutta tietoa.<\/p>\n

Jatkuvatoimista vedenlaadun seurantaa testattiin<\/h3>\n

Hankkeessa seurattiin my\u00f6s jatkuvatoimisen vedenlaadun mittausaseman toimivuutta ja luotettavuutta. Automaattimittausten tuloksia verrattiin k\u00e4sin otettuihin vesin\u00e4ytteisiin. Tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, voitaisiinko automaattimittausaseman mittaamasta sameudesta p\u00e4\u00e4tell\u00e4 kiintoaineen ja kokonaisfosforin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Automaattimittauksen antama sameus korreloikin kohtuullisen hyvin kiintoaineksen kanssa, muttei niink\u00e4\u00e4n kokonaisfosforin kanssa.<\/p>\n

Jatkuvatoimisella mittauksella saadaan kattavia aikasarjoja, jos mittauksia tehd\u00e4\u00e4n esimerkiksi puolen tunnin v\u00e4lein. Niill\u00e4 voidaan siten saada my\u00f6s paljon sellaista tietoa, jota ei esimerkiksi kerran kuussa otettavalla n\u00e4ytteenotolla saada. Mittaukset vaativat kuitenkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 laitteiden huoltoa maastossa.<\/p>\n

\"Joki
Suomesta Ven\u00e4j\u00e4n puolelle ulottuva Rakkolanjoki, eli Seleznevka, on yksi rajajokihankkeen tutkimuskohteista. Kuvaaja Petri Ekholm.<\/figcaption><\/figure>\n

Asukkaat arvioivat l\u00e4hijokensa tilan paremmaksi kuin se oli<\/h3>\n

Alueiden asukkaille ja m\u00f6kkil\u00e4isille tehtiin jokia koskevat kyselyt vuodenvaihteessa 2020\u201321.<\/p>\n

Virojoella kysely l\u00e4hetettiin 734 asukkaalle. Vastausprosentti oli l\u00e4hes 45. Rakkolanjoen Suomen puoleisella osalla kysely l\u00e4hetettiin 1009 asukkaalle, mutta vastausprosentti oli vain 21. Rakkolanjoen asukkaat tunsivat l\u00e4hijokensa paljon huonommin kuin Virojoen asukkaat oman l\u00e4hijokensa.<\/p>\n

Joen ekologinen tilanne yll\u00e4tti vastaajat sek\u00e4 Virojoen ett\u00e4 Rakkolanjoen alueella. Useimmat olivat olettaneet l\u00e4hijoen tilan olevan parempi kuin mik\u00e4 se todellisuudessa on.<\/p>\n

Vesienhoidon t\u00e4rkeimpin\u00e4 tavoitteina vastaajat pitiv\u00e4t vedenlaadun parantamista, vaelluskalojen nousun tukemista ja kalakantojen hoitoa. Virojoella my\u00f6s veden riitt\u00e4vyyden takaaminen koettiin hyvin t\u00e4rke\u00e4ksi. Kysely antoi alueen asukkaille uutta tietoa l\u00e4hivesien tilasta ja siit\u00e4, miten kansalaiset voivat itse osallistua vesien tilan seurantaan.<\/p>\n

SEVIRA-hanke p\u00e4\u00e4ttyy vuoden 2021 lopulla. Hankkeessa on lis\u00e4ksi mallinnettu vesien kuormitusta SWAT-mallilla ja hy\u00f6dynnetty satelliittidataa vedenlaadun arvioinnissa. Koulujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on koottu l\u00e4hivesi\u00e4 esittelev\u00e4 opetuspaketti ja yl\u00e4koululaisia on viety maastoretkille, joilla on tutkittu l\u00e4hivesi\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h4>\n

N\u00e4ytteenotto: Maria K\u00e4m\u00e4ri, erikoistutkija, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Automaattimittaukset: Jari Koskiaho, tutkimusinsin\u00f6\u00f6ri, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Asukaskyselyt: Sari V\u00e4is\u00e4nen, tutkija, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa:<\/h4>\n

Vedet ja ihmiset kohtaavat – opi, toimi ja vaikuta (SEVIRA)(syke.fi)<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n yhteisen rajavesihankkeen tavoitteena on parantaa vesiensuojelua.<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":284,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-296","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesikirje-joulukuu-2021"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/296","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=296"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/296\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":359,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/296\/revisions\/359"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/284"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=296"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=296"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=296"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}