{"id":1237,"date":"2026-05-13T10:51:15","date_gmt":"2026-05-13T07:51:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/?p=1237"},"modified":"2026-05-13T13:03:40","modified_gmt":"2026-05-13T10:03:40","slug":"viikoittaiset-kuivuuskatsaukset-auttavat-seuraamaan-kuivuustilanteen-kehittymista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/viikoittaiset-kuivuuskatsaukset-auttavat-seuraamaan-kuivuustilanteen-kehittymista\/","title":{"rendered":"Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymist\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kuivuustilanne on Suomessa edelleen monin paikoin huolestuttava ja ajankohtaan n\u00e4hden poikkeuksellinen. Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla. Kes\u00e4-hein\u00e4kuun vaihteessa vedenkorkeus laskee ennusteiden mukaan useilla j\u00e4rvill\u00e4 ajankohtaan n\u00e4hden alimmalle tasolle yli 60 vuoteen.<\/p><\/blockquote>\n

Tilannetta voi seurata Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikoittain julkaisemasta kuivuustilannekatsauksesta (vesi.fi)<\/a>, joka tarjoaa tuoretta tietoa pohjaveden, maaper\u00e4n ja maastopalojen kehittymisest\u00e4 koko maassa. Tiedot auttavat varautumaan kuivuuden vaikutuksiin esimerkiksi vesihuollossa ja maataloudessa.<\/p>\n

Kuivuuskatsaukset julkaistaan kes\u00e4kaudella tiistaisin. Ne kokoavat yhteen tuoreimmat havainnot ja ennusteet ja ovat avoimesti saatavilla kansalaisille, viranomaisille ja muille toimijoille.<\/p>\n

J\u00e4rvien ja jokien vesitilanteen kehittymist\u00e4 voi seurata Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahdesti viikossa p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vesitilanne-sivulla (vesi.fi)<\/a>. Alhainen vedenkorkeus vaikuttaa muun muassa vesiliikenteeseen ja virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

\u201dViikoittaiset kuivuustilannekatsaukset ja vesitilanne-ennusteet antavat kaikille mahdollisuuden seurata tilanteen kehityst\u00e4 luotettavan tiedon pohjalta. Avoin ja ajantasainen tieto on keskeinen osa varautumista. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kuivuustilanne ei muutu hetkess\u00e4, ja ennusteita tehd\u00e4\u00e4n jopa kuukausia eteenp\u00e4in. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 s\u00e4\u00e4ennusteessa ei n\u00e4y kuivuustilannetta helpottavia sateita l\u00e4hiviikkoina\u201d, sanoo Tulvakeskuksen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Lauri Ahopelto Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n

Pohjavedet ja j\u00e4rvet j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 matalalle<\/h3>\n

Pohjaveden pinnat ovat selv\u00e4sti keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 alempana It\u00e4- ja Keski-Suomessa sek\u00e4 l\u00e4nsirannikolla. Paikoin tasot ovat ajankohdalle poikkeuksellisen matalia. Tilanne koskee erityisesti Savoa, Karjalaa, Keski-Suomea ja Pirkanmaata.<\/p>\n

Maankosteus on jo selv\u00e4sti alhaisemmalla tasolla kuin keskim\u00e4\u00e4rin t\u00e4h\u00e4n aikaan vuodesta, ja ennusteiden mukaan tilanne muuttuu kev\u00e4\u00e4n edetess\u00e4 entist\u00e4 kuivemmaksi koko maassa. Maaper\u00e4n kuivuus aiheuttaa haasteita maataloudelle ja kev\u00e4tviljojen it\u00e4miselle.<\/p>\n

My\u00f6s suurten j\u00e4rvien vedenkorkeudet ovat j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 tavanomaista alemmiksi. Esimerkiksi Saimaa, Pielinen, P\u00e4ij\u00e4nne ja Keitele pysyv\u00e4t matalalla, ellei sadetta saada hyvin paljon. Alhainen vedenkorkeus vaikuttaa muun muassa vesiliikenteeseen ja virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Lue koko uutinen: Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymist\u00e4 (Syke, sttinfo.fi)<\/a><\/p>\n

Kuva: Teppo Linjama<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuivuustilanne on Suomessa edelleen monin paikoin huolestuttava ja ajankohtaan n\u00e4hden poikkeuksellinen. Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla. Kes\u00e4-hein\u00e4kuun vaihteessa vedenkorkeus laskee ennusteiden mukaan useilla j\u00e4rvill\u00e4 ajankohtaan n\u00e4hden alimmalle tasolle yli 60 vuoteen. Tilannetta voi seurata Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikoittain julkaisemasta kuivuustilannekatsauksesta (vesi.fi), joka tarjoaa tuoretta tietoa pohjaveden, maaper\u00e4n ja maastopalojen kehittymisest\u00e4 koko maassa. Tiedot […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":1256,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[],"class_list":["post-1237","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesikirje-toukokuu-2026"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1237","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1237"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1237\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1240,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1237\/revisions\/1240"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1256"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1237"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1237"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1237"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}