{"id":1034,"date":"2025-05-19T15:55:51","date_gmt":"2025-05-19T12:55:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/?p=1034"},"modified":"2025-06-02T14:11:57","modified_gmt":"2025-06-02T11:11:57","slug":"kuivuneiden-jokilaaksojen-kartoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/kuivuneiden-jokilaaksojen-kartoitus\/","title":{"rendered":"Kuivuneiden jokilaaksojen kartoitus auttaa tutkijoita ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n hy\u00f6kytulvia"},"content":{"rendered":"

Joukko suomalaisia tutkijoita oli suorittanut hydrologisia kartoitusmittauksia Espanjan Valenciassa yli vuosikymmenen, kunnes 29. lokakuuta 2024 tapahtunut hy\u00f6kytulva aiheutti kansallisen tragedian. Yli kaksisataa ihmista\u00e4 kuoli. Tutkijat peruivat syksyn kentt\u00e4mittaukset ja p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t palata alueelle my\u00f6hemmin antaakseen ty\u00f6rauhan pelastusviranomaisille ja j\u00e4lleenrakennust\u00f6ille.<\/p><\/blockquote>\n

Maaliskuussa 2025 Turun yliopiston professori Petteri Alho, yliopistotutkija Ville Kankare, ja tutkimusprofessorit Antero Kukko ja Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksesta pakkasivat laserkeilaimet, virtaamamittarit ja muut tutkimuslaitteet j\u00e4lleen autoon ja suuntasivat tutkimaan Rambla de la Viuda -jokilaaksoa. Perill\u00e4 vastassa odotti viimeisimm\u00e4n voimakkaan tulvapiikin j\u00e4lkivirtaama.<\/p>\n

Tutkimusprofessori Antero Kukko<\/strong> l\u00e4hetti maaliskuussa tutkimusseurueen kuulumisia suoraan tutkimusalueelta, ja kertoi tunnelmista n\u00e4in:<\/p>\n

\u201cKun aloitimme ensimm\u00e4isi\u00e4 mittauksia vuonna 2012, edellisest\u00e4 isosta tulvasta oli kulunut pitk\u00e4 aika. Viime syksyn rankkasateet, kuvat ja videot Ramblalta olivat voimakas kokemus. T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 on ollut harvakseltaan eriasteisia pienempi\u00e4 tulvia. Niiden aiheuttamia muutoksia olemme kartoittaneet 2013, 2016 ja 2019, jolloin uoma on ollut aina kokonaan kuiva. Viime kev\u00e4\u00e4n UAV-lennot ep\u00e4onnistuivat, mutta joitain osia keilasimme tuolloin k\u00e4sikeilaimella.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa oli ajatus, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4semme suoraan k\u00e4siksi ison tulvan seurauksiin (58 m3\/s) kuivan uoman topografian kautta, mutta maaliskuu on ollut alueella sateinen, ja sen kuluessa on ollut kaksi voimakasta tulvapiikki\u00e4 (>43 m3\/s ja 53 m3\/s). Kun saavuimme t\u00e4ll\u00e4 kertaa paikalle, joessa virtasi vett\u00e4 viel\u00e4 noin 6 m3\/s. Mittausp\u00e4ivien aikana virtaus hiljalleen laski poutas\u00e4\u00e4n seurauksena. Turkoosin sinisen\u00e4 syv\u00e4nteiss\u00e4 virtaava kirkas vesi toi uomaan \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja eloa aiemman hiljaisuuden sijaan. Se toi tunnelmaan my\u00f6s virkist\u00e4v\u00e4n elementin.<\/p>\n

Tulvimisen seurauksena virtaus irrottaa ja kuljettaa mukanaan jokilaakson soraa ja hiekkaa. Se riipii menness\u00e4\u00e4n my\u00f6s kasvillisuutta, joka on juurtunut ja levinnyt jokiuomaan tulvattomina aikoina. Tulvimisen vaikutuksena syntyy uusia eroosiokanavia ja soradyynien muodostelmia. N\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4t veden virtauksen v\u00e4hentyess\u00e4 n\u00e4kyviin kertomaan tulvan vaiheista. Huipputulvan merkkej\u00e4 on n\u00e4kyviss\u00e4 esimerkiksi kasvillisuuden sekaan kasautuneiden risur\u00f6ykki\u00f6iden korkeudesta.<\/p>\n

Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n tulvatilanne ei vaikuta kentt\u00e4t\u00f6iden turvallisuuteen, mutta virtaavan veden takia joka paikkaan ei p\u00e4\u00e4se kuivin jaloin. Onneksi vesi ei kuitenkaan ollut en\u00e4\u00e4 kovin syv\u00e4\u00e4, joten aina l\u00f6ytyi paikka, josta kahlata yli. Huipputulvan aikana ei toki mittauksia kannata tehd\u00e4 voimakkaan virtauksen takia, eik\u00e4 pohjan muodot olisi n\u00e4kyviss\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"Tutkija<\/p>\n

Kuva: Ville Kankare Turun yliopistosta on <\/span><\/span><\/span>mittaamassa jokilaaksoa. Kuva: Antero Kukko (Maanmittauslaitos)<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Saimme laserkeilattua droonilla 8 km pituisen aiemman tutkimusalueen kokonaan. Sen lis\u00e4ksi laajensimme aluetta noin 2 km pohjoiseen. Teimme my\u00f6s reppu- ja k\u00e4sikeilainmittauksia, joiden avulla t\u00e4ydenn\u00e4mme droonilaserin dataa, sek\u00e4 vertaamme aineistoja kesken\u00e4\u00e4n uoman maastomallin muodostamisessa.<\/p>\n

Vuosien 2019 ja 2025 aineistojen pohjalta on tarkoitus mallintaa uoman geometrian muutos, ja kehitt\u00e4\u00e4 uudenlainen muutostulkintamenetelm\u00e4, sek\u00e4 menetelm\u00e4 pohjan pinnankarkeuden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen. Tulvatapahtumat ovat positiivinen ilmi\u00f6 silloin, kun tavoitteena on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja kyet\u00e4 mallintamaan virtauksen vaikutus eroosioon ja sedimenttien kasautumiseen eli uoman topografian muutoksiin. Miksi viime vuosina on ollut useita isoja tulvia aiemman hiljaiselon j\u00e4lkeen, on oma kysymyksens\u00e4.\u201d<\/p>\n

Teksti:<\/strong>
\nAntero Kukko, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, Annukka Pekkarinen, tutkimuskoordinaattori, Turun yliopisto<\/p>\n

Ylin kuva:<\/strong> Mikel Calle Navarro sek\u00e4 Petteri Alho tarkkailemassa tulvan vaikutuksia. Kuva: Ville Kankare.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa<\/h3>\n

Professori Petteri Alho, Turun yliopisto, mipeal@utu.fi<\/p>\n

Tutkimusprofessori Harri Kaartinen, Maanmittauslaitos, harri.kaartinen@maanmittauslaitos.fi & Antero Kukko antero.kukko@maanmittauslaitos.fi<\/p>\n

Linkkej\u00e4<\/h3>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 aiheesta Digitaaliset vedet -lippulaivan uutiskirjeest\u00e4:
\nMeasuring a dried up river valley in Spain helps us understand the impact of flash floods (linkedin.com)<\/a><\/p>\n

Digitaaliset vedet -lippulaivaprojekti: Securing water resources with digital twins – Digital Waters Flagship project<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joukko suomalaisia tutkijoita oli suorittanut hydrologisia kartoitusmittauksia Espanjan Valenciassa yli vuosikymmenen, kunnes 29. lokakuuta 2024 tapahtunut hy\u00f6kytulva aiheutti kansallisen tragedian. Yli kaksisataa ihmista\u00e4 kuoli. Tutkijat peruivat syksyn kentt\u00e4mittaukset ja p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t palata alueelle my\u00f6hemmin antaakseen ty\u00f6rauhan pelastusviranomaisille ja j\u00e4lleenrakennust\u00f6ille. Maaliskuussa 2025 Turun yliopiston professori Petteri Alho, yliopistotutkija Ville Kankare, ja tutkimusprofessorit Antero Kukko ja Harri Kaartinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1088,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":true,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"class_list":["post-1034","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vesikirje-toukokuu-2025"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1034","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1034"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1034\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1179,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1034\/revisions\/1179"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1088"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1034"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1034"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vesi.fi\/vesikirje\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1034"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}