Uutiskirjeen etusivulle

Biotalouden vesistövaikutuksista uutta tietoa

Biotalouden tuotteiden ja biopohjaisen uusiutuvan energian kasvava kysyntä lisää kuormitusta vesistöihin. Pohjoismaisessa hankkeessa koottiin vesistötietoa, joka auttaa ennustamaan myös tulevia muutoksia ja helpottamaan päätöksentekoa.

Pitkäaikaiset seurantaohjelmat ovat tärkeitä vesistöissä tapahtuvien muutosten havaitsemiseksi ja tehokkaimpien ravinnekuormitusta vähentävien toimenpiteiden valitsemiseksi. Biowater-hankkeessa koottiin tietokanta 70 pieneltä valuma-alueelta neljässä pohjoismaassa. Alueiden maankäyttö ja ilmasto vaihtelivat merkittävästi.

Metsätalouden vesistökuormitus suurta erityisesti turvemailla

Kun verrattiin eri maankäyttömuotojen vesistökuormitusta, havaittiin että ravinteiden pitoisuudet ja ainemäärät olivat odotetusti suurimpia maatalousvaltaisilta alueilta. Metsätalousvaltaisten alueiden ravinnekuormitus oli myös selvästi suurempaa kuin luonnontilaisten alueiden. Tämä osoittaa, että metsätalous muodostaa isomman osan kokonaiskuormituksesta kuin aiemmin on arvioitu. Erityisesti vanhojen ojitusalueiden ravinnekuormitus turvemailla arvioitiin yli kaksi kertaa suuremmaksi kuin aiemmat arviot.

Kasvavaan hiilen huuhtoutumiseen ja sitä kautta vesien tummumiseen vaikuttavia tekijöitä tutkittiin Suomessa 30 vuoden aikasarjoista. Havaittiin, että vesien tummumista lisäävät kohoava lämpötila, pienenevä hapan laskeuma sekä ojitukset.

Virtaavien vesien elonkirjo voi huonontua selvästi turvemaiden ojitusten ja hakkuiden yhteisvaikutuksesta. Suometsien hoidossa tarvitaankin kevyempiä menettelytapoja, matalampia ojasyvyyksiä tai herkillä alueilla ojituksista luopumista, suojavyöhykkeitä, maanmuokkauksen vähentämistä, ja – jos mahdollista – siirtymistä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen.

Vajaatuottoisilla ojitusalueilla voi ennallistaminen olla paras ratkaisu kuormituksen vähentämiseksi.

Luontaiset pitoisuudet toimivat pohjana ennusteille

Vesistöjen ravinnepitoisuuksille määritettiin luontaisia vertailutasoja ja niiden eroja tarkasteltiin eri Pohjoismaissa. Lisäksi eri pilottikohteilla mallinnettiin ravinnevirtoja ja tehtiin skenaarioita tulevaisuuden kehityskuluista.

Suomesta pilottikohteena oli Simojoen vesistöalue, jossa mallinnuksen ohella tarkasteltiin pitkäaikaisia muutoksia turvemaiden ojituksissa ilmakuvien ja kaukokartoituksen avulla.

Kun mallinnettuja ravinnepitoisuuksia verrataan nykyisiin pitoisuuksiin, saadaan ennusteita eri maankäyttömuotojen ravinnekuormituksesta myös muuttuvassa ilmastossa.

Biowater-hankkeen Ambio-teemanumerossa esiteltiin hankkeen alkuvaiheen tärkeimmät tulokset. Toinen teemanumero ilmestyy vuonna 2023 Catena-sarjassa. Se sisältää muun muassa pohjoismaisten mallisovellusten ja skenaarioiden tulokset.

Pohjoismaista yhteistyötä

NordForskin rahoittama Biowater (2017–2022) on biotalouden kasvuun liittyvä, maankäytön vesistövaikutuksiin suuntautuva tutkimushanke ja -yhteistyöverkosto. Mukana on kahdeksan pohjoismaista instituuttia tai yliopistoa.

Hanke rahoitti vähintään yhden väitöskirjatyön kussakin osallistujamaassa. Hanketta koordinoi tohtori Eva Skarbøvik Norjan biotalouden tutkimuslaitoksesta (NIBIO). Suomesta mukana ovat Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto. Osa hanketiimistä jatkaa yhteistyötä uudessa EU Horizon Europe-ohjelman Nordbalt-Ecosafe -hankkeessa.

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Seppo Hellsten
Erikoistutkija Ahti Lepistö
Erikoistutkija Jukka Aroviita
Erikoistutkija Katri Rankinen
Johtava tutkija Pirkko Kortelainen, Suomen ympäristökeskus SYKE etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä:

Biowater-hanke: Integrating land and water management for a sustainable Nordic bioeconomy 

Biowater Policy Briefs:

• How green will a bioeconomy be for our Nordic water resources? (Policy Brief #1 2020)
• Nutrient reference conditions in Nordic rivers (Policy Brief #2 2020)
• Forestry, water quality and ecology (Policy Brief #1 2022)

Artikkelikuva:

© Maria Rajakallio