Vesihuollon tilanteesta haja-asutusalueella

Haja-asutusalueella esimerkiksi Kainuussa on nähtävissä valtakunnallinen kehityssuunta: ulkopaikkakunnalta Etelä-Suomesta saakka matkustetaan maaseudulle viettämään aikaa työhön tai vapaa-aikaan liittyen ”kakkosasuntoon” tai majoituspalveluja tarjoavaan maaseutuyritykseen. Koronapandemian seurauksena maaseudulla tehtävä etätyö on lisääntynyt.

Toimiva vesihuolto on edellytys asumiselle haja-asutusalueilla

Toimivan vesihuollon merkitys on maaseudun elinkeinotoiminnan ja asumisviihtyvyyden kannalta tärkeä. Hyvin järjestetty vesihuolto vilkastuttaa haja-asutusalueille tapahtuvaa muuttoa vahvistaen maaseudulla toimivien yritysten sekä palvelujen olemassaoloa. Nopearytminen nykyihminen ei kuitenkaan ehdi tai halua kantaa vettä ämpärimenetelmällä sisään ja taas ulos. Vapaa-ajan asuntoja varustetaan omakotitalotyyppisesti, mikä luo haasteita vesihuollon toteutukselle ja toimivuudelle varsinkin siellä missä keskitetyt vesihuoltoverkostot puuttuvat.

Vesihuollossa on edelleen puutteita

Julkisuudessa on käsitelty runsaasti haja-asutusalueen jätevesiasioita jätevesiasetuksen voimaantulon seurauksena. Tärkeää olisi kuitenkin myös huomioida talous- ja juomaveden merkitys. Vesihuolto nykyaikaisessa taloudessa on kokonaisuus, jossa käytännössä kaikki kaivosta otettu talousvesi muuttuu käytön myötä jätevedeksi. Uudisrakentamisessa tai vaikkapa vanhojen jätevesijärjestelmien toteutuksessa tulisi ensisijaisesti huomioida vesikaivon paikka suhteessa rakennuksiin, piha-alueeseen jne.

Haja-asutuksen vesihuollossa keskitettyjen verkostojen ulkopuolella on heikkouksia varsinkin yksittäisissä järjestelmissä koko Suomen alueella. Kaivoissa on teknisiä puutteita, mikä näkyy käyttöveden laatuongelmina. Yleisimpiä puutteita käyttövedessä ovat veden laatuongelmat, kuten korkea rauta- ja mangaanipitoisuus, alhainen pH tai huono hygieeninen laatu. Ajoittaiset runsaat sateet aiheuttavat kaivoihin pintavesivaluntoja.  Huonot kansirakenteet tai muut tekniset puutteet kaivoissa voivat johtaa terveyshaittoihin, joita aiheuttaa bakteerit, virukset, loiseliöt ja muut pieneliöt. Näistä voi aiheutua esimerkiksi vatsasairauksia.

Kuivuudesta voi aiheutua myös haittaa, vähäsateisina aikoina betonirengaskaivoja kuivuu varsinkin maaston lakialueilla vaarojen ja mäkien yläosissa.

Puutteellisesti rakennetuista kiinteistökohtaisista järjestelmistä ympäristöön pääsevä jätevesi sisältää useita aineita, joista voi aiheutua vesistöjen rehevöitymistä, haittaa pohjavesille sekä ihmisen terveydelle. Jätevesiasetuksen edellyttämien toimenpiteiden myötä tilanne on tältä osin korjaantunut viimeisten vuosien aikana huomattavasti, varsinkin uusien kiinteistöjen osalta.

Vesihuollon kehittäminen vaatii neuvontaa ja tarvitsee osaajia

Yksittäisen kiinteistön vesihuollon suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito vaatii osaamista. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta, mutta kuntien ja valtion asiantuntijoilla on ollut oma kehittävä roolinsa tällä osa-alueella. Aiemmin esimerkiksi Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri, myöhemmin Kainuun ympäristökeskus kunnosti hanketoiminnalla runsaasti haja-asutusalueen kaivoja. Saman tyyppistä kunnostustoimintaa suoritettiin myös mm. Savossa.

Kuntasektorilla terveystarkastajien neuvova rooli on ollut vesiongelmien ratkaisemisessa merkittävä. Kuhmon kaupunki on ollut edistyksellinen myöntämällä harvaan asutun alueen talouksille kiinteistökohtaisiin vesihuoltohankkeisiin avustuksia.

Jätevesien käsittelyn osalta on puolestaan erilaisilla maaseudun kiinteistöille suuntautuvilla neuvontahankkeilla kehitetty jäteveden käsittelyä. Hankkeissa on ollut käytännön toimijoina mm. yrityksiä ja yhdistyksiä, rahoitusta toimintaan on ohjautunut mm. ELY-keskusten kautta.

Suomen ympäristökeskus on ollut ja on tärkeä toimija myös haja-alueen vesihuollon kehittämisessä.

Syke on mm. koordinoinut nyt jo toimintansa lopettanutta kaivoverkostoa, jossa on ollut asiantuntijajäseniä valtiolta, kunnista ja yrityksistä. Aktiivisen toimintansa aikana kaivoverkosto tiedotti verkkosivuilla ajankohtaisista kaivo – ja vesiasioista ja osittain ryhmän tuotoksena työstettiin mm. kaivoveden analyysitulkki, kaivoesitteitä, tyyppikuvien päivityksiä jne. Tämän tyyppiselle toiminnalle on tarvetta jatkossakin.

Ympäristöhallinnon sivustoilta www.ymparisto.fi >kaivot, löytyy runsaasti vesitietoutta. Asukkailla ei välttämättä ole mahdollisuutta tai kykyä soveltaa tietoja ongelmien ilmaantuessa käytännön korjaustoiminnan tasolle. Usein syynä ongelmiin on myös riittämättömät taloudelliset resurssit. Varattomuus saattaa olla myös esteenä kiinteistön vesihuoltoverkostoon liittymiselle, vaikka liittymiselle olisi mahdollisuus tai vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella jopa velvollisuus.

Näkemykseni on, että maaseudun asukkailta puuttuu tässä asiassa kehittämisen osalta myös edunvalvonta. Hajallaan sijaitsevien kiinteistöjen omistajat eivät välttämättä järjestäydy vaikkapa kunnan suuntaan vaatimaan kehittämistoimenpiteitä esimerkiksi yhteisen vesiverkoston rakentamiseksi, vaikka siihen olisi perusteita.

Vesineuvontaa on tehty runsaasti ja sitä tulee edelleen jatkaa. ELY-keskuksilla on tulevaisuudessakin kansalaisilta tulleiden kyselyjen perusteella neuvontaan ja vesihuollon edistämiseen tarvetta.

Tärkeää vesihuoltoalalla on myös tekijöiden koulutus sekä osaamisen ylläpito ja kehittäminen. Vesihuoltoalalla tarvitaan teoreettisen tiedon lisäksi runsaasti taitoja, joita saadaan vain käytännön oppimisen kautta. Opetushenkilöstön riittävä pätevöittäminen varsinkin haja-asutusalueen vesihuollon osalta on haasteellista. Omakohtaiset kokemukseni vesihuoltoalalta työssä oppimisesta ovat myönteisiä. Sain 1990-luvulla arvokasta käytännön oppia ja hyvät lähtötiedot alalle työkavereilta Kainuun vesi – ja ympäristöpiirissä mm. pohjavesitutkimuksista, kaivojen kunnostuksista, vesinäytteiden otosta ja tulkinnasta jne. Osaaminen ja kokemusperäisen ammatillisen tiedon siirtäminen esimerkiksi vanhemmalta tai kokeneemmalta tekijältä nuoremmalle korostuu myös esimerkiksi käytännön kaivinkonetyössä silloin kun rakennetaan talousvesikaivoja, jätevesijärjestelmiä tai vesi- ja viemäriverkostoja.

Kehittämiseen haettava ratkaisuvaihtoehtoja

Haja-asutusalueella toimii runsaasti vesiosuuskuntia ja muutaman talouden vesiyhtymiä. Pienimmillä laitoksilla ja vesiosuuskunnilla on huonot lähtökohdat laadukkaiden vesihuoltopalvelujen tuottamiseksi. Niiden asiakas- ja talouspohja voi olla vähäinen ja osaamisessa on usein puutteita.

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut hankkeen kansallisen vesihuoltouudistuksen toteuttamiseen. Hankkeella etsitään ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Vuoden 2022 loppuun saakka jatkuva hanke tuo yhteen alan toimijat eri hallinnonaloilta ja eri päätöksenteon tasoilta.

Lausunnossaan kansallisesta vesihuoltouudistuksesta Kainuun ELY-keskus esitti, että vesihuoltouudistuksen yhteydessä tulisi etsiä ratkaisuja ja menetelmiä laitosten ja vesiosuuskuntien yhdistämiseen. Neuvonta ja taloudellinen tuki yhdistymisille sekä myös lainsäädännön muutokset voisivat olla mukana keinovalikoimassa. Valtion tukirahoitusta ja avustuksia tulisi jatkossakin ohjata vesihuollon kehittämiseen kuten yhdysverkostojen toteutukseen esim. taajamien lievealuilla, pohjavesitutkimuksiin, vedenottamoiden rakentamiseen jne. ELY-keskukset olisivat em. rahoituksen koordinoijina perinteisesti tarkoituksenmukaisia toimijoita. Projektityyppisellä hankerahoituksella on myös mahdollista etsiä ja kehittää vesihuollon toimialalle kierrätykseen liittyen uusia toimivia ratkaisuja.

Yksittäisten kiinteistöjen vesihuollon kehittämiseen kuten neuvontaan, koulutukseen, tekniikkaan jne. tarvitaan jatkossakin toimenpiteitä mm. erilaisten hankkeiden kautta.

Kuvat: Timo Piirainen, Kainuun ELY-keskus

Lisätietoja:

Vesitalousasiantuntija, Timo Piirainen, p. 0295 023 877
Kainuun ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi