Julkaistu: 23.2.2022

Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus

Vesienhoitosuunnitelmat valmistuivat – Kainuussa toimia toteutetaan yhteistyöllä

Valtioneuvosto teki joulukuussa 2021 päätökset seitsemästä alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta vuosille 2022–2027. Suunnitelmassa esitetään toimet, joiden avulla pyritään saavuttamaan meren ja vesien hyvä tila.

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää pintavesien ja pohjavesien tilan heikkeneminen ja pyrkiä vähintään vesistöjen hyvään tilaan. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan toimenpiteiden vaikutuksia vesienhoitoalueittain, joita on Suomessa seitsemän.

Kainuun vesistöt kuuluvat pääosin Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen. Suurimmat vesistöt ovat Oulujoki ja Iijoki. Lisäksi pieniä alueita Kainuun eteläosista kuuluu Vuoksen vesienhoitoalueeseen.

Vesienhoitosuunnitelmat tehdään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Uudet suunnitelmat ovat tulleet voimaan vuoden 2022 alusta. Vesienhoitosuunnitelmissa ja niitä täydentävissä toimenpideohjelmissa on tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa ja ylläpitää. Toimenpideohjelmat konkretisoivat suunnitelmien toteuttamista osittain myös paikallisesti.

Vesien tilan luokittelua

Vesienhoitosuunnitelmassa pintavesien ekologista tilaa arvioidaan eli luokitellaan biologisten, fysikaalis-kemiallisten ja hydrologis-morfologisten laatutekijöiden pohjalta.

Kainuun osalta luokittelua on tehty yhteensä 544 pintavedelle, joista järviä on 443 kpl ja jokia 101 kpl. Kainuun 27 järveä on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi ja 5 välttäväksi. Välttävän luokituksen ovat saaneet Pieni Kuivajärvi, Mutoudenlampi, Kaupunginlampi, Kuluntajärvi ja Kivijärvi. 12 jokea Kainuussa on luokiteltu tilaltaan tyydyttäväksi.

Kainuussa on 227 pohjavesialuetta, jotka on määritetty vesienhoitolainmukaisiin luokkiin: 1-, 2-, 1E-, 2E- tai E. Luokittelu 1- tai 2-luokkaan on tehty sen perusteella, kuinka hyvin pohjavesimuodostumat soveltuvat yhdyskuntien vedenhankintaan. E-luokituksella on puolestaan huomioitu sellaiset pohjavesialueet, joiden pohjavesi ylläpitää pohjavedestä riippuvaisia merkittäviä ekosysteemejä, kuten luonnontilaisia lähteitä.

Pohjavettä muodostuu Kainuussa huomattavasti vedenottotarvetta runsaammin, mutta vedenhankinnan kannalta pohjavesivarat ovat niukat osassa Kainuun eteläosaa. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella kaikki pohjavedet ovat hyvässä määrällisessä ja kemiallisessa tilassa. Kainuussa on kahdeksan kemiallisen riskin pohjavesialueita, joihin on vesienhoitosuunnitelmassa kohdistettu hyvän tilan turvaamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen kolmannessa vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2022–2027 toimenpiteitä on esitetty Kainuun maakunnan alueella 80 järvelle tai virtavedelle, jotka eivät ole vielä hyvässä tilassa tai niiden tila on vaarassa heikentyä. Toimenpiteitä on lisäksi esitetty 39 vielä yksilöimättömälle virtavedelle tai järvelle ja 8 riskipohjavesialueelle.

Vesienhoitosuunnitelmien päivittäminen aloitettiin kuulemalla kansalaisia, viranomaisia, järjestöjä ja yrityksiä. Saatu palaute on otettu soveltuvin osin huomioon päivitettäessä vesienhoitosuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa. Kuulemisasiakirjat löytyvät vesienhoitoalueiden internet-sivuilta.

Suunnittelun tukena Kainuun ELY-keskuksella on ollut sidosryhmien edustajista koostunut yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmässä on vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavia keskeisiä valtion ja kuntien viranomaisia, tutkimuslaitoksia, elinkeinon harjoittajia, järjestöjä, vesialueiden omistajia sekä vesien käyttäjiä.

Kainuun ELY-keskus tukee asiantuntijana jo olemassa olevien ja uusien yhteistyöverkostojen toimintaa suunnittelulla, neuvonnalla ja hankeavustuksilla vesienhoidossa, kunnostus- ja yhteistyöhankkeissa vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaisesti.

Vesien tilan parantamiseen tarvitaan toimenpiteitä hajakuormituksen, etenkin maa-ja metsätalouden ja paikoin myös pistekuormituksen, vähentämiseksi. Kuormituksen vähentämisen ohella tarvitaan suoraan vesimuodostumiin kohdistuvia toimenpiteitä, kuten järvi-, joki- ja purokunnostuksia sekä kalankulunedistämistä vesistöissä olevien rakenteiden ohi. Lisäksi säännöstelykäytäntöjen kehittämisellävoidaan parantaa rakennettujen vesistöjen tilaa.

Vesien hyvä tila pyritään saavuttamaan laajalla yhteistyöllä

Kuntien, kuntalaisten, muiden sidosryhmien ja viranomaisten yhteistyö vesienhoidossa näkyy Kainuussa vesistöjen kunnostustoiminnalla ja uusien hankkeiden valmisteluina. Kainuun ELY-keskus ja KAIPO-verkko tukevat jo olemassa olevien ja uusien yhteistyöverkostojen toimintaa suunnittelulla, neuvonnalla ja hankeavustuksilla vesienhoidossa, kunnostus- ja yhteistyöhankkeissa vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaisesti.

KAIPO-verkko on Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkoston vahvistamishanke, jota rahoitetaan ympäristöministeriön käynnistämän vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella. KAIPO-verkko on ollut toiminnassa vuosina 2020–2021 ja verkosto sai jatkorahoituksen myös vuodelle 2022. Toteuttajana toimii Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria Itä-Suomi ry yhteistyössä Kainuun ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten kanssa.

KAIPO-verkossa on kahden vuoden aikana tehostettu vesien kunnostustoimintaa ja osaajien verkostoitumista, järjestetty neuvontaa, koulutuksia ja tapahtumia yhdessä ELY-keskusten kanssa sekä järjestetty erilaisia kunnostusnäytöksiä pilottikohteilla.

ARVOVESI-hankkeen päätavoitteena on tuottaa vesistövisio, joka sovittaa yhteen vesienhoidon, vesivoiman, kalatalouden, alueiden käytön ja elinkeinoelämän tavoitteet Oulujoen vesistöalueella. Hankkeen laajapohjainen neuvottelukunta muodostaa Oulujoen vesistöalueen vesistövision 2035, konkreettisen toimenpideohjelman ja jatkosuunnitelmat vuoden 2022 loppuun mennessä.

Lisätietoja:

Yhteyshenkilöt:

Kainuun ELY-keskus
Vesienhoitosuunnitelma:

Pintavedet:
ympäristöasiantuntija Kimmo Virtanen,
p. 0295 023 899, kimmo.virtanen@ely-keskus.fi

Pohjavedet:
ympäristöasiantuntija Mari Helin,
p. 0295 023 895, mari.helin@ely-keskus.fi

Vesistökunnostukset:
Timo Piirainen, vesitalousasiantuntija,
p. 0295 023 877, timo.piirainen@ely-keskus.fi