Julkaistu: 30.12.2019

Vesi.fi:n takana on runsaasti vesiosaamista

Askarruttaako sinua mikä vesitilanne on juuri nyt? Tiedätkö asutko tulvariskialueella tai luokitellulla pohjavesialueella? Mikä on tällä hetkellä lumikuorma? Millainen on vesistön tila mökkijärvessäsi? Miten selvität kaivoveden laadun? Mistä hanavesi tulee? Muun muassa näihin useita suomalaisia askarruttaviin kysymyksiin löytyy vastaus Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen, Tulvakeskuksen, ELY-keskusten yhteisestä vesi.fi -palvelusta, joka kokoaa kattavasti vesiosaamista ja ajankohtaista tietoa eri toimijoilta.

Palvelu yhdistää osaamista yli sadan vuoden ajalta

Vesi.fi -portaalissa esitettävien tietojen taustalla on valtava määrä osaamista, tietoaineistoja ja niiden yhdistämistä. Sisävesien seurannalla on Suomessa pitkä historia. Hydrologisen kierron systemaattinen seuranta sai alkusysäyksen Valapaton tulvasta 1899 ja Hydrografinen toimisto perustettiin 1908. Tätä ennen jo 1800-luvun puolella oli tietyissä tärkeissä vesistöissä (Vuoksi, Kymijoki, Kokemäenjoki ja Oulujoki) aloitettu vedenkorkeuden asteikkohavainnointi.

Nykyisin vedenkorkeuden havainnointi on siirtynyt jatkuvatoimiseen anturimittaamiseen, langattomaan tiedonsiirtoon ja tiedot ovat reaaliaikaisesti käytettävissä verkon kautta. Mittaus- ja tiedonsiirtotekniikat kehittyvät valtavaa vauhtia ja tuotetun tiedon määrä onkin kasvanut miltei eksponentiaalisesti vuosisadassa.

Vesiseurantoihin pohjautuvaa vesistömallinnusta ja -ennusteita on tehty SYKEssä jo usean vuosikymmenen ajan. Mallinnusta ja ennusteita kehitetään jatkuvasti sekä mittaustiedon kehittyessä että ilmiöihin liittyvän prosessitutkimuksen ja mallilaskentojen tarkentuessa.

Nopea toteutus on tehnyt vaikutuksen

Vesi.fi -portaali kokoaa vesitietoa uudella tavalla yhteen paikkaan. Sivujen kehitysprosessi on ollut uudenlainen, asiakaslähtöinen ja erittäin nopeatahtinen. Lyhyessä ajassa on koottu hieno sivusto, jota kehitetään vielä eteenpäin vuoden 2020 aikana.

Esittelin vesi.fi -sivustoa marraskuussa 2019 islantilaisille kollegoille, jotka suunnittelevat vesiaiheista verkkosivu-uudistusta. Vesi.fi -sivusto teki heihin vaikutuksen – vaikkakin kielimuurin vuoksi minun täytyi tulkata mitä mikäkin kohta tarkoittaa. Heidän ihmetyksensä oli suuri: kuinka paljon meillä on erilaista ajankohtaista vesitietoa tarjolla ja erityisesti, miten olemme voineet saada tämän kaiken alle vuodessa valmiiksi. Yleensä pelkkä verkkosivujen määrittely- ja suunnitteluprosessi voi kestää vuoden.

SYKE – avoimen tiedon edistäjä

SYKEllä on ollut avoimen datan politiikka jo pitkään ennen avoimen tutkimustiedon periaatteiden leviämistä yleisesti Suomessa ja maailmalla. SYKE sai syksyllä 2019 Tieteellisten seurain valtuuskunnan myöntämän Avoimuuden edistäjät -palkinnon. SYKEn avoimen datan palveluita kehitetään koko ajan. Vesi.fi -palvelussa on toistaiseksi keskitytty ajankohtaisen tiedon näyttämiseen. Tiedon käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä parannetaan koko ajan ja vuoden 2020 aikana kehitetään mm. aineiston latausmahdollisuuksia.

Avoin data ei ole kaikkialla maailmassa itsestään selvyys

Suomessa tuntuu itsestään selvälle, että veteen liittyvää havainto- ja ennustetietoa on käyttäjien saatavilla avoimesti sähköisesti miltei reaaliajassa. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvyys kaikkialla maailmassa. Monissa kehittyvissä maissa aineistot ovat maksullisia, viiveellä tai rajoitetusti saatavilla poliittisista, taloudellisista tai turvallisuuteen liittyvistä syistä.

Säätietojen osalta maailmalla on toimivat käytännöt havaintojen automaattiseen vaihtamiseen ja jakamiseen eri maiden kesken. Hydrologian osalta suosituksia ja päätöslauselmia tietojen avoimeen jakamiseen on, mutta käytännössä vesitietojen jakaminen on säätietojen automaattiseen jakamiseen nähden vähäistä ja keskittyy usein rajavesistöjen välille.

Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) tavoitteena on, että tulevaisuudessa eri maiden vesitietoa on koneellisesti jaettavissa avoimesti eri käyttötarkoituksia varten. Tämän saavuttaminen vaatii kuitenkin vielä useiden maiden suostuttelemista jopa poliittisella tasolla.

Eri maiden hydrologisten palvelujen linkkejä on kerätty WHOS WMO Hydrological Observing System -sivustoille, josta näkee miten muut valtiot näyttävät ajankohtaista vesitietoa. Itse voin todeta, että esittelen ylpeänä uutta vesi.fi -palvelua myös kollegoille maailmalla, eritoten kunhan kieliversioita saadaan käyttöön!

Johanna Korhonen
kehittämispäällikkö
Suomen ympäristökeskus SYKE

 

 

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE