Vesi.fi:n karttapalvelussa uusi teema: ravinnekuormitus

Vesi.fi:n karttapalveluun on tullut uusi teema: vesistöjen ravinnekuormitus. Kuormituskartasta näkee, kuinka voimakkaasti oma lähivesistö – tai mikä hyvänsä Suomen vesistö – on kuormittunut. Kartasta avautuvat kohdetiedot kertovat myös, mistä kuormitus johtuu.

Kuormituskartta kertoo fosforikuormituksen suuruuden. Palveluun lisätään myöhemmin myös typen ja orgaanisen aineen kuormitustiedot. Tiedot kattavat noin 180 000 vesistökohdetta kautta Suomen. Mukaan mahtuu varsin pieniäkin järviä, lampia, jokia ja puroja.

Kuormituksen suuruus näkyy kartan väreistä. Ne vesistöt, joihin kohdistuu vain vähän kuormitusta, erottuvat sinisinä. Kuormituksen kasvaessa väri muuttuu vihreän ja keltaisen kautta punaiseksi.

Kohdetiedot kertovat kuormituksen lähteet

Kokonaiskuormituksen lisäksi palvelusta pääsee näkemään, mistä vesistön kuormitus on peräisin. Kun klikkaa kartalla olevia pisteitä, avautuu kaksi kuvaa. Pylväs kertoo fosforikuormituksen suuruuden verrattuna luonnonhuuhtoumaan. Vähäisesti kuormitetuissa vesistöissä kuormitus on pienempää kuin luonnonhuuhtouma, voimakkaasti kuormitetuissa vesistöissä se voi olla moninkertainen luonnonhuuhtoumaan nähden. Piirakka taas paljastaa kuormituksen lähteet: onko aiheuttajana esimerkiksi peltoviljely vai teollisuuden kaltainen pistemäinen päästö? Eri kuormituslähteitä erotellaan kaikkiaan seitsemän.

Kuormituslähteet pystytään tässä vaiheessa erittelemään noin 25 000 järvelle ja jokijaksolle. ”Piirakkamuotoinen esitys on myöhemmin tarkoitus saada kaikille noin 180 000 vesistökohteelle”, kertoo hydrologi Markus Huttunen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke). ”Tämä vaatii kuitenkin vielä kehitystyötä.”

Tiedot perustuvat mallilaskentaan ja kymmenen vuoden jaksoon

Kuormitustiedot saadaan VEMALA-mallista, joka on koko Suomen kattava ravinnekuormituksen laskentajärjestelmä. Malli sisältää vesistön eri puolille eri lähteistä tulevan kuormituksen ja luonnonhuuhtouman sekä sen, miten ravinteet kulkeutuvat ja pidättyvät vesistössä. Näistä tiedoista saadaan laskennallinen kuormitus kullekin vesistön osalle: järvelle tai jokijaksolle.

Laskennan tulokset sovitetaan vesistöhavaintoihin noin 60 000 mittauspisteestä ympäri Suomen. Näin laskenta saadaan vastaamaan mahdollisimman hyvin todellisia, vesistöstä mitattuja kuormituksia. Tämä pienentää lähtötiedoista ja mallin epätarkkuuksista johtuvaa epävarmuutta.

Karttapalvelussa esitettävät kuormitustiedot ovat kymmenen viime vuoden keskiarvoja. ”Muutokset kuormituksessa ovat hitaita, joten kulunut kymmenvuotisjakso kuvaa hyvin myös tämänhetkistä tilannetta”, Huttunen toteaa. ”Pidempi tarkastelujakso, esimerkiksi meteorologiassa käytetty 30 vuotta, kätkisi paremmin alleen sään normaalista vaihtelusta johtuvat vaikutukset, mutta peittäisi myös kuormitusmäärissä tapahtuneet merkittävät muutokset.”

Laskentajärjestelmän kehitystyö jatkuu

VEMALA-mallia on kehitetty Sykessä 15 vuotta. Malli sisältää muun muassa hydrologista kiertoa kuvaavan WSFS-järjestelmän, jolla tehdään myös vedenkorkeus- ja virtaamaennusteita vesi.fi-palveluun. WSFS-järjestelmää on kehitetty ja käytetty jo yli 30 vuoden ajan.

VEMALAan syötettävät kuormituksen lähtötiedot perustuvat monenlaisiin tietoihin ja arvioihin. Pistekuormitusta koskevat tiedot saadaan kuormittajien omista ilmoituksista. Peltoviljelyn kuormitus taas arvioidaan erillisellä peltolohkokohtaisella laskentamallilla. Metsätaloudelle ja hulevesille käytetään arvioituja kuormitustietoja, haja-asutukselle ja loma-asutukselle kiinteistökohtaisia arvioita.

VEMALAn kehitystyö jatkuu: mallin prosessikuvausta tarkennetaan vastaamaan uusinta tutkimustietoa, ja laskentaa sovitetaan uusimpiin havaintoihin. Myös malliin syötettävät lähtötiedot päivittyvät ja tarkentuvat koko ajan.

Kuormituskartta päivittyy ja täydentyy

Tietojen tarkentuminen merkitsee, että myös vesi.fi:n kuormituskarttaa päivitetään – ”ehkä noin kerran vuodessa”, Markus Huttunen arvioi päivitystiheyttä. Karttaa myös täydennetään uusilla pisteillä, ja ennen pitkää palveluun saadaan omat kartat typen ja orgaanisen aineen kuormituksille.

Nykyisen kuormituksen lisäksi VEMALA tuottaa tietoa siitä, miten kuormitus on muuttumassa ilmastonmuutoksen seurauksena ja kuinka kuormitusta voidaan vähentää esimerkiksi maatalouden toimilla. ”Tarkoituksena on saada myös nämä kuormitusskenaariot vesi.fi-palveluun”, Huttunen kertoo.

Tutustu lähivetesi tilaan vesi.fi-karttapalvelussa.