Vedenpinnat nousivat Pohjois-Karjalassa tammikuussa

Kuukauden keskilämpötila oli noin neljä astetta tavanomaista lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä korkeammalla suuressa osassa maakuntaa. Lämmin ilma sulatti lunta, minkä vuoksi pohjavesien pinnat ovat nousseet ja roudan syvyys on tavanomaista pienempi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli tavanomaista leudompi. Kuukauden alkupuolen pakkasia seurasi lauhempi jakso, joka nosti tammikuun keskilämpötilaa. Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli noin neljä astetta vuosien 1991–2020 keskiarvon yläpuolella.

Tammikuun sademäärä oli 47–66 mm ympäristöhallinnon seurantapaikoilla Pielisjoella, Höytiäisellä, sekä Koita- että Jänisjoella. Keskimääräinen tammikuun pitkän tarkastelujakson sademäärä em. paikoilla on 42–45 mm.

Lunta oli maakuntamme seurantapaikoilla kuukauden päättyessä 45–47 cm. Pitkän aikavälin lumipeitteen paksuus on keskimäärin 46 cm. Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m2) vaihteli kuukauden päättyessä em. seurantapaikoilla 80–99 mm (kg/m²), kun se tavallisesti on keskimäärin 79 mm (kg/m²).

Pyhäselän ja Pielisen jäänpaksuus oli tavanomainen. Pyhäselän Roukalahdella sekä Pielisellä Nurmeksessa oli jäätä tammikuun 31. päivänä 39 cm ja Pielisellä Nurmeksessa 40 cm. Jäänpaksuus on kasvanut joulukuusta, mutta vesistöissä on edelleen suuria alueellisia eroja ja varovaisuutta tulee noudattaa erityisesti virtaamakohdissa.

Järvien vedenpinnat ovat lähellä tyypillisiä talvisia lukemiaan. Suurten järvien vedenkorkeudet ovat hieman ajankohdan keskitasoa alempana. Pielisen vedenkorkeus on 8 cm ja Orivesi–Pyhäselän 24 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Ruunaan vedenkorkeus on 12 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Juojärven vedenpinta oli 3 cm pitkän aikavälin keskiarvoa alempana. Viinijärven vedenpinta oli 24 cm keskimääräistä alempana. Kajoonjärven, Kermajärven ja Varisveden vedenpinnat ovat 11–19 cm keskimääräistä ylempänä.

Pielisjoen, Jänisjoen ja Lieksanjoen tammikuun keskivirtaama oli viidenneksen tavanomaista pienempi. Koitajoessa tammikuussa vettä virtasi vain kaksi kolmasosaa pitkän tarkasteluvälin määrästä. Puntarikosken, Karvion ja Roukkajankosken virtaamat olivat 4–21 % tavanomaista suurempia.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli tammikuun lopussa noin 25–35 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella ja routaa oli 1–6 cm, kun sitä normaalisti on 14–22 cm.

Lisätietoja

Vesitilannekatsaus, Pohjois-Karjala, tammikuu 2023 (PDF, sttinfo.fi)

Milla Sallinen
vesitalousasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295026162
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuva: Jäällä liikuttaessa on yhä noudatettava varovaisuutta etenkin virtaamakohdissa. Pilkkijöitä Pielisjoen jäällä 14.1.2023. © Ilkka Elo / Pohjois-Karjalan ELY-keskus