Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022–2027 

Riihimäen keskusta on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (20.12.2018) nimetty uudelleen valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi.  Alue on yksi Suomen 22 merkittävästä tulvariskialueesta. Vantaanjoen vesistöalueen ensimmäinen tulvariskien hallintasuunnitelma laadittiin Hämeen ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella vesistöalueen tulvaryhmän ohjauksessa vuonna 2015.   

Suunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä on tähän mennessä tehty kokonaan kaksi kolmasosaa, mikä on huomattavasti edistänyt asetettujen tavoitteiden saavuttamista.  Vuosille 2022–2027 päivitetyssä suunnitelmassa työtä jatketaan. Suunnitelma on ollut kuultavana ja asianosaisilla on ollut mahdollisuus esittää siitä mielipiteensä.  

Vantaanjoen vesistöalue sijaitsee pääosin Uudellamaalla Helsingin, Vantaan, Espoon, Keravan, Järvenpään ja Hyvinkään kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven, Vihdin, Mäntsälän ja Sipoon kuntien alueella. Valuma-alueen yläosa sijaitsee Hämeen ELY-keskuksen alueella Riihimäen kaupungissa sekä Lopen ja Hausjärven kunnissa. Vantaanjoen pituus on n. 101 km, valuma-alueen suuruus (F) on 1 685,92 km² ja järvisyys (L) on 2,25 %.  

Vantaanjoki saa alkunsa Hausjärven Erkylänjärvestä ja se laskee Suomenlahden Vanhankaupunginlahteen Helsingin keskustan koillispuolella. Valuma-alueen korkeustaso laskee pääosin tasaisesti etelään päin. Hyvinkään kohdalla on havaittavissa selkeämpi vedenjakaja-alue, joka kulkee koillisesta lounaaseen.  

Vantaanjoen vesistöalueella asuu yli puoli miljoonaa ihmistä. Valuma-alueen alaosalla sijaitsee suurin yhtenäinen rakennettujen alueiden keskittymä, jonka muodostavat Helsingin, Vantaan, Keravan ja Tuusulan asuin- ja liiketoiminta-alueet. Muita erillisiä keskittymiä ovat Klaukkalan, Järvenpään, Hyvinkään ja Riihimäen rakennetut alueet.  

Suuret virtaamavaihtelut ovat tyypillisiä Vantaanjoen vesistöalueelle. Tämä johtuu valuma-alueen suhteellisen pienestä koosta ja vähäjärvisyydestä. Vantaanjoen vesistöalueen tulvat voivat esiintyä mihin vuodenaikaan tahansa. Suurin koettu tulva vuonna 1966 aiheutui runsaslumisesta talvesta ja myöhäisestä keväästä. Vuoden 2004 tulva puolestaan sattui kesällä ja aiheutui rankoista sateista. Myös jäiden lähdön kasaamien jääpatojen aiheuttamat tulvat ovat periaatteessa mahdollisia.  

Riihimäen keskustan alueella on nykyisin kaksi automaattista vedenkorkeuden havaintoasemaa, joista Paloheimon aseman (ast. 2100210) havainnot alkavat syyskuulta 2001 ja Peltosaaren (ast. 2100215) havainnot marraskuulta 2011.  

Vantaanjoen vesistöalueelle on esitetty kuusi tulvariskien hallinnan tavoitetta: 

  1. Alueen väestö on turvassa tulvilla 
  1. Vaikeasti evakuoitavien kohteiden toiminta on turvattu tulvatilanteissa 
  1. Vesi- ja jätevesihuolto toimivat tulvatilanteissa 
  1. Tulvat eivät aiheuta merkittävää haittaa sähkön- ja lämmönjakelulle 
  1. Yleiset tiet ja tärkeimmät kadut ovat liikennöitävissä tulvien aikana 
  1. Tulvat eivät aiheuta ihmisen toiminnan seurauksena pitkäkestoista tai laaja-alaista haittaa ympäristölle 

Lisäksi yleisinä tavoitteina ovat tulvariskien vähentäminen, tulvavahinkojen ehkäisy ja lieventäminen, tulviin varautumisen edistäminen sekä ilmastonmuutoksen ja vesienhoidon ympäristötavoitteiden huomioiminen. 

Riihimäen keskustan tulvariskien hallinnan keskeisin toimenpide on mitoitukseltaan puutteellisten rumpujen muuttaminen putkisilloiksi.  Vuoden 2021 lopussa tilanne on se, että siltapaikkojen uusimisesta on toteutettu kaksi. Työ jatkuu ja kaksi paikkaa on vielä tekemättä. Seuraavan siltapaikan muutostyö alkaa 2022. Toimenpide vähentää huomattavasti tulvariskiä Riihimäen keskustassa, minkä lisäksi se parantaa kalojen kulkuedellytyksiä.  

Tulvaviestintä ja ajantasainen tulvatilannekuva auttavat kansalaisia ja viranomaisia varautumaan tulvaan. Erilaisilla tulvaharjoituksilla kehitetään viranomaisten toimintaa ja yhteistyötä tulvatilanteita varten. 

Kun tulvat otetaan rakentamisessa ja kaavoituksessa huomioon, voidaan ehkäistä ennalta uusien tulvariskikohteiden muodostumista. 

Kulmalan Puistokadun putkisilta. Kuva: Hämeen ELY-keskus

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskilain 18 § perusteella Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 16.12.2021. Hämeen ELY-keskus kuuluttaa hyväksymisestä 21.12.2021 vesistöalueen kunnissa ja toimittaa tiedon niille viranomaisille, joita suunnitelman valmistelun aikana on kuultu.

Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022-2027 (pdf)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös (mmm.fi)

Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmista

Väestöllä ja sidosryhmillä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen sisällöstä, mm. tavoitteista, toimenpiteistä, toimeenpanosta. Lisäksi on voinut antaa palautetta suunnitelman osana esitetystä ympäristöselostuksesta. Kuulemismateriaalit ovat olleet esillä kunkin vesistöalueen kunnissa, ja palautetta on voinut antaa myös sähköisesti. 

Vantaanjoen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021 on päivitetty vuosille 2022–2027. Ehdotus hallintasuunnitelmaksi oli kuultavana 2.11.2020-14.5.2021. Samaan aikaan pyydettiin lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Kuulemisen aikana saatiin 7 lausuntoa. Suunnitelmaehdotukseen tehtiin joitakin tarkennuksia kuulemisen aikana saadun palautteen pohjalta. 

Ehdotus Vantaanjoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016–2021 oli kuultavana 1.10.2014–31.3.2015. Samaan aikaan pyydettiin lausunnot asianomaisilta viranomaisilta ja järjestettiin avoin yleisötilaisuus. Kuulemisena aikana saatiin 14 lausuntoa. Suunnitelmaehdotukseen tehtiin joitakin tarkennuksia kuulemisen aikana saadun palautteen pohjalta.