Valtakunnallinen leväseuranta alkoi (Häme)

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa.  Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan tiistaisin tai keskiviikkoisin Järviwiki-verkkopalvelussa olevaan taulukkoon. Seurannan ensimmäisellä viikolla havaittiin vähäinen määrä sinilevää Vesijärven pohjoisosassa Asikkalassa. Muilla Hämeen havaintopaikalla ei sinilevää havaittu.

Viime vuoden paikat edelleen seurannassa

Hämeen viimevuotiset levähavaintopaikat ovat edelleen mukana seurannassa. Vuoden 2021 alussa Päijät-Hämeeseen siirtyneessä Iitissä on lisäksi kaksi valtakunnallista havaintopaikkaa. Niistä toinen on Urajärven ja toinen Sääskjärven uimarannalla. Yhteensä Hämeessä on 16 havaintopaikkaa. Niistä useimmat ovat yleisiä uimarantoja. Havainnoitsijat käyvät viikoittain näillä paikoilla arvioimassa levien runsauden.

Suomen ympäristökeskus tiedottaa levätilanteesta viikoittain valtakunnallisesti ja ELY-keskus ja harkintansa mukaan oman alueensa levähavainnoista. Katsaukset löytyvät Hämeen ELY-keskuksen verkkosivuilta. https://www.ely-keskus.fi/levatilanne

Mistä levät tulevat?

Sinileviä on kesäisin järvivesissä aina, vaikka yleensä niitä nähdään veden pinnalla vasta keski- ja loppukesällä. Keväällä ja alkukesällä ne kasvavat syvemmällä, joten niitä ei voi havaita paljain silmin. Vanhenevaa sinilevää voi myöhemmin kesällä alkaa kohota kohti pintaa tyynellä, tai heikkotuulisella säällä. Tuuli ja virtaukset voivat kerätä pintaan noussutta sinilevää laajoilta alueilta yhteen ja kuljettaa syntyneen levämassan rantaan. Tämä nähdään sinilevien massaesiintymisenä. Tuulisella säällä sinilevä sekoittuu vesimassaan, eikä nouse pintaan. Silloin levää ei yleensä huomata.

Sinilevätilanne voi olla samaan aikaan erilainen samankin järven eri osissa. Tilanne voi muuttua nopeasti sääolosuhteiden vaihtuessa, etenkin tuulen yltymisen tai sen suunnan muuttumisen seurauksena. Tuuli voi kuljettaa levää rannalta toiselle tai sekoittaa tyynellä säällä pinnalla olleen levän syvemmälle vesimassaan. Jos levän runsaus arvioidaan tänä ajankohtana, voi näyttää siltä, ettei levää ole, vaikka sitä olisi vähän aikaisemmin ollut runsaasti pinnalla. Jos tuuli käy pitkään samalta suunnalta, voi tuulen alapuoliselle rannalle kertyä paljon levää, vaikka vastarannalla sitä ei olisi lainkaan näkyvillä. Näin levien esiintymisessä saattaa olla suuria ajallisia ja paikallisia eroja. Sen vuoksi tiedotteen sisältämä informaatio voi olla jo vanhentunutta, kun tiedote julkaistaan.

Runsaisiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua varauksella

Vähäisen sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista sekä kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevasta vihreästä raidasta, tai leväkasautumista. Erittäin runsaassa esiintymässä rantaan voi keräytyä suurempi sinilevälautta.

Kaikki sinilevät eivät ole myrkyllisiä ja mahdollinen myrkyllisyys voidaan varmentaa vain laboratoriotesteillä. Sinileväesiintymiin tuleekin suhtautua varauksella. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, sitä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä. Runsaan esiintymän aikana tulisi myös välttää vedessä uimista ja pitää lapset sekä kotieläimet poissa rantavedestä.

Puiden siitepölyä voi olla järvivedessä

Alkukesällä vedessä olevaa puiden siitepölyä voi kerääntyä aallokon mukana tuulen alapuolisille rannoille vaaleankeltaisena raitana tai lauttana. Sen häviäminen rantavedestä saattaa kestää useita päiviä. Uiminen runsaan siitepölyn seassa ei ole suositeltavaa. Siitepölyn hajotessa voi syntyä tilapäisiä hajuhaittoja.

Hämeen Ely-keskus ei tänä kesänä ota sinilevänäytteitä tutkittavaksi.