Julkaistu: 23.7.2020

Valtakunnallinen leväkatsaus 23.7.2020: Järvillä hieman viime viikkoa enemmän sinilevää, merialueilla levä sekoittuneena vedessä

Sinilevää on havaittavissa sekä merialueilla että sisävesillä. Sinilevät ovat tällä hetkellä Suomen läheisillä merialueilla pääosin veteen sekoittuneena. Rannikkomerialueiden sinilevähavainnoista suurin osa on Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren rannikkoalueilta. Järvillä sinilevä on runsastunut hieman viime viikonlopun lämpimän ja tyynen sään seurauksena. Sinilevätilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen: sinilevää esiintyy tavallisesti eniten heinä−elokuun vaihteessa.

Merialueilla tuuli on sekoittanut sinilevät veteen

Tuulisen sään vuoksi sinilevät ovat tällä hetkellä pääosin veteen sekoittuneena Suomen läheisillä merialueilla. Viime viikonloppuna sään ollessa tyynempi ja pilvettömämpi Suomenlahdella kuitenkin havaittiin satelliittikuvissa sinilevää aina Tukholman rannikolta Pietarin edustalle saakka. Vahvimmat sinilevälautat sijaitsivat Tukholman edustalla. Satelliittikuvissa näkyi tuolloin myös voimakasta sisäsaariston sinileväkukintaa Sipoon, Porvoon ja Loviisan saaristossa. Tiistain satelliittihavaintojen perusteella Porvoon−Loviisan sinileväkukinta oli laajentunut ulospäin saaristosta kohti Suursaarta. Suomenlahden sekä etenkin itäisen Suomenlahden sinileväkukinnat olivat voimistuneet ja laajentuneet. Selkämereltä viimeisimmät satelliittihavainnot on saatu sunnuntailta 19.7., jolloin sinilevät muodostivat pintaesiintymiä eteläisellä Selkämerellä, erityisesti Suomen rannikon puoleisella osalla. Veteen sekoittunutta sinilevää havaittiin aina Merenkurkkuun ja Raippaluodon koillispuolelle asti. Viimeisten satelliittihavaintojen jälkeen levät ovat olleet tuulen takia pääosin sekoittuneena veteen.

Valtakunnallisen sinileväseurannan rannikon ja saariston havaintopaikoilta on alkuviikon aikana saatu havaintoja yhteensä 101 vakiohavaintopaikalta, joista 66 paikalla ei ollut sinilevää, 31 paikalla oli hieman sinilevää ja 4 paikalla oli runsaasti sinilevää. Sinilevähavainnoista suurin osa on Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren rannikkoalueilta, mutta myös Merenkurkusta, Perämereltä ja Ahvenanmaalta on ilmoitettu sinilevähavaintoja muutamalta havaintopaikalta.

”Verrattuna vuosien 1998−2019 sinileväbarometriin sinilevähavaintojen määrä valtakunnallisen leväseurannan rannikon havaintopaikoilla on ajankohtaan nähden tyypillinen”, kertoo erikoistutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Meriveden pintalämpötila on Perämerellä ja Selkämerellä noin 15 – 20 °C, Saaristomerellä 17 – 20 °C ja Suomenlahdella 10 – 17 °C. Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden mukaan Suomenlahdella on kumpuamisen vuoksi Viron puolella noin 19-asteista pintavettä ja Suomen puolella viileää, jopa alle 10-asteista pintavettä. Pohjanlahdella Ruotsin puolella on viileämmät vedet ja Suomen puolella lämpimämpää. Tänään torstaina on vielä tuulista, mutta jatkossa sään oletetaan tyyntyvän. Mikäli sää tyyntyy, sinilevien pintaesiintymät voivat lisääntyä nopeastikin nyt, kun sinilevää on jo valmiiksi monin paikoin runsaasti veteen sekoittuneena, mikä on heinäkuun lopulle tyypillistä.

Järvillä sinilevä on runsastunut hieman edellisviikosta

Järvillä sinilevää on havaittu viime viikkoja enemmän. Hieman sinilevää on havaittu kolmellakymmenellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Runsaasti sinilevää on havaittu viidellä valtakunnallisella havaintopaikalla. Erittäin runsaita sinileväkukintoja ei ole havaittu valtakunnallisilla havaintopaikoilla. Lisäksi kansalaisilta on saatu viime viikonlopun ja tämän viikon aikana noin sata havaintoa, joista levää on havaittu noin seitsemässäkymmenessä.

”Sinilevä on runsastunut järvillä hieman viime viikonlopun lämpimän ja tyynen sään seurauksena. Vaikka sinilevää onkin havaittu tällä viikolla enemmän kuin viime viikkoina, sinilevätilanne on kuitenkin ajankohtaan nähden tavallinen. Toki runsaitakin sinileväesiintymiä on jo havaittu myös Pohjois-Suomen ja Lapin järvillä. Mikäli sää on tuulinen ja epävakainen, todennäköisyys runsaille sinilevien pintakukintojen esiintymiselle on pieni”, kertoo korkeakouluharjoittelija Jere Laine Suomen ympäristökeskuksesta.

Järvillä sinilevää ja pintakukintoja tavataan tavallisesti eniten heinäkuussa ja elokuun alkuviikkoina ja esiintyminen painottuu runsasravinteisiin järviin.

Järvissä pintavesien lämpötilat ovat monissa järvissä yhdestä neljään astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä. Etelä- ja Keski-Suomessa pintalämpötilat ovat monissa järvissä 19−23 asetta ja Pohjois-Suomessa ja Lapissa 9−21 astetta.

Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Järvi-meriwikistä löytyy ohjeet sinilevähavainnon tekemiseen. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi-palvelussa

Tänä kesänä otetaan käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

Sinileväiseen veteen on aina syytä suhtautua varoen

Sinilevää sisältävään veteen on syytä suhtautua aina siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevätilanne järvien ja meren rannoilla voi vaihdella lyhyidenkin etäisyyksien välillä ja muuttua samallakin paikalla yhden päivän aikana. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin ja viedään eläin eläinlääkäriin.

Sinileväinen vesi on riski ihmisille ja eläimille

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Sinileväinfo (pdf)
Usein kysyttyä sinilevästä

Leväseurannan havainnot viikolla 30 (20.7.2020-26.7.2020)

vesi.fi/karttapalvelu

Leväkukintojen kesän riskiarvio

Sinileväkukintojen riski on Suomen merialueilla viime vuoden tapaan huomattava tai kohtalainen – lopullisen tilanteen ratkaisee kesän sää (Tiedote 4.6.2020)

Levätilannekooste

Levätilannekooste

Satelliittikuvia

Levälautat, veden lämpötila, jäätilanne – Suomen ympäristökeskus on edelläkävijä Euroopassa satelliittien käytössä (Tiedote 22.7.2020)
Tarkan resoluution satelliittikuvien karttapalvelu (syke.f/tarkka)

Kansalaiskysely – kerro mielipiteesi vesistöjen tilasta

EU-kansalaiskysely pyytää kansalaisten mielipiteitä vesistöjen tilasta ja sen parantamisesta

Anna palautetta verkkopalveluista

Vesi.fi-sivuston käyttäjäkysely
Itämeri.fi-sivuston käyttäjäkysely

Lisätietoja

(Puhelimitse klo 13–15)

Sisävesiltä

Korkeakouluharjoittelija Jere Laine, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 205, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Merialueilta

Sinilevätilanne merialueilla

Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristokeskus SYKE, puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Itämeren tila

Vanhempi tutkija Antti Räike, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 586, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi ;

Satelliittitulkinnat

Tutkija Sakari Väkevä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 088, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Viestintä

Viestintäharjoittelija IrisAarola, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 189, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

KUVA: Satelliittikuva Suomenlahdelta tiistailta 21.7. Pintalevää ja veteen sekoittunutta levää on havaittavissa Suomenlahden suulta aina Neva-joen edustalle asti. Runsas pilvisyys keskisellä Suomenlahdella vaikeuttaa havaintojen tekoa alueelta. Sisältää muokattua Copernicus-dataa, SYKE (2020). Satelliittikuvia löytyy SYKEn TARKKA-palvelusta.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE