Julkaistu: 21.11.2023
Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus
Useat järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan poikkeuksellisen korkealla – Kokemäenjoen tilanne hankala
Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus tiedottaa:
Useat luonnontilaiset järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla syksyn runsaiden sateiden takia. Pahin tilanne on Pohjois-Pirkanmaan järvillä. Rantakiinteistöillä on syytä varautua tulvivaan talveen. Kokemäenjoen vesistössä tilanne on hankala, koska järvet ovat täynnä, mikä rajoittaa niiden käyttämistä joen virtaaman säätämiseen.
Sään viileneminen ja seuraavien päivien vähäsateisempi jakso helpottavat tilannetta, mutta pakkasen kiristyminen voi aiheuttaa hyydeongelmia. Jokien virtaamat ovat nyt suuria, eikä hyyteeltä suojaavaa jääkantta pääse silloin muodostumaan.
Kokemäenjoen pääuoman virtaama pysyy vuodenaikaan nähden todella suurena, ja vesistön suurien säännösteltyjen järvien säätövara on hyvin vähissä.
“Hyydetulvilta suojaavan jääkannen muodostuminen jokeen edellyttäisi virtaaman tilapäistä pienentämistä. Kokemäenjoen vesistön yläpuolisissa järvissä vesi on kuitenkin nyt niin korkealla, että juoksutuksen vähentäminen on vaikeaa. Esimerkiksi Näsijärveen talveksi tarvittavan varautumistilan luominen voi vaatia niin suuria juoksutuksia Tyrväällä, että siitä voi aiheutua vaaraa rakennuksille”, kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Lounais-Suomessa vedenpinnat ovat laskussa
Marraskuun puolivälin vesisateet nostivat Lounais-Suomen jokien vedenpinnat tulvalukemiin viime viikolla. Vesi nousi alaville pelloille mm. Loimijoen ja Perniönjoen varrella, mutta vedenpinnat ovat nyt laskussa ja monin paikoin jo lähellä keskimääräisiä talvitasoja.
Kymijoen virtaama tulvarajalla
Päijänteen vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella, ja pinnan nousun hillitsemiseksi juoksutus Kalkkisesta on nostettu varsin suureksi. Kymijoen virtaama on tulvarajan 500 m3/s tuntumassa ja selvästi keskimääräistä suurempi. Virtaama pysyy todennäköisesti hyvin suurena koko talven ajan, ja ilman kylmetessä hyyde yhdessä suuren virtaaman kanssa voi aiheuttaa tulvimista.
Saimaan lisäjuoksutukset jatkuvat
Vuoksen vesistössä Pielisen pinta on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla ja Saimaan ennustetaan jatkavan nousua ainakin joulukuun loppupuolelle asti elokuussa aloitetuista lisäjuoksutuksista huolimatta. Juoksutuksia on kasvatettu entisestään tulvahaittojen ennalta ehkäisemiseksi.
Pohjalaismaakunnissa jokien virtaamat pääosin laskussa
Ähtävänjoen alaosissa hyydeongelmat ovat yleisiä ja kun järvet ovat täynnä, alkutalven aikana hyyderiski on suuri. Lappajärven pinta on laskenut lokakuun huipustaan noin 15 cm, mutta on edelleen ajankohtaan nähden hyvin korkealla. Pohjalaismaakuntien jokien vedenpinnat ovat pääosin laskussa.
Pohjois-Suomi
Lapissa jokien virtaamat ovat pääosin laskussa ja lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Maan pohjoisosissa useimmat joet ovat myös saaneet jääkannen, joka suojaa hyydeongelmilta. Jäätyminen kuitenkin nostaa monin paikoin vedenpintoja, ja Lapin eteläosissa myös hyydettä voi muodostua paikoissa, joissa jääkantta ei ole. Esimerkiksi Kiiminkijoen pinta Haukiputaalla on nyt varsin korkealla.
Lisätietoja:
Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@syke.fi
Hydrologi Miia Kumpumäki, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 131, etunimi.sukunimi@syke.fi