Julkaistu: 30.6.2023
Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus
Uhanalaiset jokihelmisimpukat pääsivät lemmenlomalle Konneveden tutkimusasemalle – ainutlaatuinen poikasviljely onnistui
Pinsiön-Matalusjoelta vietiin viime vuonna jokihelmisimpukoita eli raakkuja lisääntymään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Raakut lisääntyivät onnistuneesti asemalla. Kyse on ensimmäisestä näin laajan mittakaavan poikasviljelyprojektista Suomessa.
Life Revives-projektissa viljellään ja kasvatetaan laitosolosuhteissa kahdeksaa uhanalaista raakkupopulaatiota: Suomessa Konneveden tutkimusasemalla ja Virossa Põlulan kalanviljelylaitoksella.
– Muutaman vuoden päästä raakunpoikaset siirretään takaisin kotijokiinsa. Siirretyistä poikasista noin 5000–20 000 yksilöä tulee saavuttamaan sukukypsyysiän. Tultuaan sukukypsiksi 15–20 vuoden iässä, raakut pysyvät lisääntymiskykyisinä koko ikänsä. Tavoitteena on vahvistaa kohdepopulaatioita ja estää niiden sukupuuttoon kuoleminen lähitulevaisuudessa. Samalla pyritään parantamaan jokien ekologista tilaa, kertoo Life Revives -projektin projektipäällikkö Katja Vainionpää Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Äärimmäisen uhanalaisten raakkujen kasvatus, palautukset ja raakkujokikunnostukset ovat osa vuonna 2021 alkanutta LIFE Revives -hanketta, jota koordinoi Jyväskylän yliopisto.
50 raakkua muutti Konnevedelle
Pinsiön-Matalusjoelta haettiin viime vuonna yhteensä 50 aikuista jokihelmisimpukkaa niille optimaalisiin olosuhteisiin Konnenveden tutkimusasemalle. Pinsiön-Matalusjoen raakut erittivät viime syksynä Jyväskylän yliopiston altaissa glokidium-toukkia, jotka tartutettiin järvitaimenen kiduksille.
Toukat kasvoivat ja kehittyivät kaloissa talven yli, ja irrottautuivat kaloista tänä keväänä pieninä, noin 0,3 millimetrin kokoisina poikasina. Tämän jälkeen poikaset kasvatetaan joko soralaatikoissa tai reikälevyllä virtaavassa vedessä, missä niitä ruokitaan ja seurataan päivittäin. Pienet raakut tarvitsevat ruuakseen mikrolevää sekä detrusta eli orgaanista ainesta, jota kerätään tietyistä lähdekosteikoista.
Poikasille rakennetaan lastentarhoja
Konenvedellä kasvaneet raakkupoikaset palautetaan Pinsiön-Matalusjokeen LIFE Revives-hankkeen aikana, arviolta vuosien 2026-2027 aikana.
– Tätä ennen jokea kunnostetaan ja joen pohjalle rakennetaan raakunpoikasten kasvuympäristöiksi soveltuvia kokeellisia sora-alueita, eräänlaisia lastentarhoja. Niiden happiolosuhteita ja stabiiliutta seurataan projektin aikana, Vainionpää kertoo.
Projektin lopulla lastentarhoista tutkitaan niihin mahdollisesti luontaisesti asettuneiden raakkujen läsnäolo. Myös Pinsiön-Matalusjoelta viedyt 50 aikuista raakkua palautetaan takaisin kotijokeensa.
Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen (2021–2027) ja hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 16 miljoonaa euroa.
Pirkanmaan ELY-keskus vastaa raakun hyväksi tehtävästä työstä Pinsiön-Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan vesistöalueella ja alueelle rahoitusta on varattu yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön Helmi-ohjelma vastaa suurelta osin hankkeen kansallisesta rahoituksesta Länsi-Suomessa.
Yhteyshenkilöt
Life Revives-hanke Pirkanmaalla:
Katja Vainionpää, puh. 0295 027 240 katja.vainionpaa(a)ely-keskus.fi / Pirkanmaan ELY-keskus
Raakkujen viljely Konneveden tutkimusasemalla:
Jouni Taskinen, puh. 040 355 8094, jouni.k.taskinen(a)jyu.fi, Saana Tepsa, puh. 050 472 4222, saana.h.m.tepsa(a)jyu.fi /Jyväskylän yliopisto, Konneveden tutkimusasema
Life Revives -hanke:
Heidi Kunttu, puh. 050 589 0612, heidi.kunttu(a)jyu.fi, Jouni Taskinen, puh. 040 355 8094, jouni.k.taskinen(a)jyu.fi /Jyväskylän yliopisto
Kuvateksti: Raakkujen olosuhteet ovat optimaaliset lisääntymiseen Konneveden tutkimusaseman kasvatusaltaassa. Kuva: Katja Vainionpää