Työkaluja yritysten vesivastuullisuuden edistämiseen

Vastuullinen veden käyttö on keskeistä kestävän kehityksen edistämisessä. Vesivarojen hyvä hallinta liittyy globaaleihin haasteisiin, kuten ruokaturvan varmistamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Vesikysymykset liittyvät moneen YK:n kestävän kehityksen tavoitteen (SDG) saavuttamiseen. Monet globaalit toimijat, kuten Unilever ja Pepsi, ovat tiedostaneet veden roolin toiminnassaan ja nostaneet vesivastuullisuuden osaksi strategisia tavoitteitaan.

Suomessa vesivarat ovat hyvät, ja yleisesti niiden hallinta myös toimii. Haaste vedenkäytön osalta liittyy yritysten globaaleihin arvoketjuihin. Yritykset ja yritysten arvoketjut ovat maailman suurimpia veden käyttäjiä, ja globaalit vesihaasteet muodostavat riskejä yritysten toiminnalle ulottuessaan vesiresursseiltaan niukoille alueille.

Global Risks Reportin (World Economic Forum 2019) mukaan vesiriskit nousevat neljänneksi merkittävimmäksi riskiksi globaalilla tasolla. Yritysten toiminnassa globaalit vesihaasteet muodostavat esimerkiksi fysikaalisia riskejä, jotka liittyvät veden saatavuuteen tai laatuun, tai maineriskejä, jotka liittyvät yrityksen maineeseen tai kuvaan markkinoilla. Arvioiden mukaan vuonna 2040 jopa puolet maailman ihmisistä asuu vesiresursseiltaan niukoilla alueilla.

Apuvälineitä yrityksille

Yrityksillä on tarve kättä pidempään, eli työkaluille vesivastuullisuuden edistämisen osalta. Vesiriskien tunnistaminen ja arvoketjujen tutkiminen on tärkeää ja avain riskien hallitsemiseen sekä toimenpiteiden parantamiseen.

Luke Tietokortti -julkaisusarjassa juuri julkaistu Työkalupakki vesivastuulliseen arvoketjun hallintaan kerää yhteen työkaluja, jotka liittyvät arvoketjujen hallinnan keskeisiin kategorioihin: lainsäädäntöön ja politiikkaan, sopimuksiin, strategiaan, resurssitehokkuuteen, kommunikaatioon sekä sidosryhmäyhteistyöhön.

Yritysten vesivastuullisuuden kehittäminen on nostettu esiin myös äskettäin julkaistussa vesivastuullisuuden tiekartassa sekä Suomen kansainvälisessä vesistrategiassa. Tiekartassa tunnistetaan yritysten lisäksi muiden tärkeiden toimijoiden, kuten tutkimus- ja oppilaitosten, ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen, rooli vesivastuullisuuden edistämisessä.

Blogin on kirjoittanut Anu Reinikainen, jonka tutkimusaiheita ovat kestävyyden arviointi, vihreän talouden mallintaminen, ruokahävikki ja maaseudun ympäristöarvojen tuotteistaminen. Hänen tehtäviään ovat vihreän talouden toimintamalli, ruokahävikin mittaaminen ja vähentäminen. Reinikaisen asiantuntemusalaa ovat ympäristöekonomia, kuluttajaekonomia ja ekotuotteistaminen.

Lähde: Luke – Luonnonvarakeskus

Julkaistu: 4.12.2019