Tulvariskien aluesivut

Tulvat Satakunnassa 

Satakunnan vesistöalueilla esiintyy suurimmat tulvat yleensä keväällä lumen sulamisen ja jääpatojen johdosta tai loppusyksyllä ja talvella runsaiden sateiden ja hyyteenmuodostuksen vuoksi. Lisäksi Selkämeren rannikkoalueella voi esiintyä myrskyjen yhteydessä merenpinnan noususta aiheutuvia tulvia.  

Kokemäenjoessa, jonka varrella sijaitsevat Porin ja Huittisten merkittävät tulvariskialueet, pahimmat vahinkoa aiheuttavat tulvatilanteet painottuvat nykyisin ilmastonmuutoskehityksen myötä yleisimmin loppuvuoteen ja alkutalveen, jolloin hyydetulvat voivat kasvattaa vedenkorkeuksia merkittävästi virtaamien ollessa suuria.  

Vuoden 1899 tulvan on arvioitu vastanneen noin kerran 250 vuodessa esiintyvää tulvaa. Porin alueella vahingot olivat pääasiassa maatalousvahinkoja.  

1920-luvulla useana talvena jäät tukkivat Porissa Luotsinmäenhaaran alaosan aina Pihlavanlahdelle asti ja kevättulva 1924 nousi lähes ennätyskorkealle. Vahinkojen suuruudesta ei ole tietoa. 

Talvitulva 1974–75 oli viime vuosikymmenten tulvatilanteista uhkaavin. Suuri virtaama, avovesi ja pakkasjakso mahdollistivat hyyteen ja hyydepatojen muodostumisen. Samaan aikaan merivesi nousi korkealle. Kokemäenjoen suistossa Pihlavassa hyydettä oli jokiuomassa pohjaan asti. Vesi tulvi Kivinillä, Lyttylässä ja Vähäraumalla. Porissa normaalista talvitulvatilanteesta poiketen tapahtui myös osittainen jäitten lähtö keskellä talvea. Jäät lähtivät liikkeelle Harjavallan voimalaitokselta lähtien. Jäät kasautuivat ensin rautatiesiltaan ja myöhemmässä vaiheessa Kirjurinluodon kärkeen. Jääpadot tukkivat Raumanjuovan ja Luotsinmäenhaaran. Jääpatotulva nosti veden Isojoenrantaan, Sunniemeen, Kalaholmaan, Aittaluotoon ja Karjarantaan. 

Talvitulvan 2004–2005 aikana tulvan alle jäi Porissa Lyttylässä ja Isojuovantien varrella rakennuksia ja suistoalueella peltoja. Muualla jokijaksolla säästyttiin suuremmilta vahingoilta. Tulvan aikana voitiin käytännössä testata vuosina 2003–2005 Porin tulvat -hankkeen tulvasuojelun suunnittelussa esille nousseita toimenpiteitä ja käytäntöjä. 

Talvitulvan 2018–2019 aikana voimakkaan hyyteenmuodostuksen aiheuttama vedennousu kasteli vapaa-ajan rakennuksia sekä Porissa että Kokemäenjoen keskiosalla Huittisissa. Tammikuussa alkanut pitkä pakkasjakso ja jääkannen muodostuminen pelasti pahemmilta vahingoilta. 

Suurimmat tulvariskit Satakunnassa ovat Kokemäenjoen vesistössä, jossa sijaitsevat merkittävät tulvariskilalueet Pori ja Huittinen. 

Näillä alueilla tulvat voivat aiheuttaa laaja-alaisia vahinkoja asutukselle, yhdyskuntatekniikalle, taloudelliselle toiminnalle, tiestölle ja ympäristölle. Porissa vakava tulvariski syntyy erityisesti hyyde- ja jääpatotulvien seurauksena ja Huittisten alavalla alueella voi vahinkoa aiheuttavia tulvia aiheutua hyyde- ja jääpatotulvien lisäksi myös avovesitilanteessa. 

Muita alemman kategorian tulvariskialueita Satakunnassa ovat myös Kokemäenjoen varrella sijaitseva Kokemäki, Eurajoella sijaitseva Eura sekä Karvianjoen vesistössä sijaitsevat Pomarkun ja Merikarvian taajamat.  

Kokemäenjoen vesistöalueelle laaditussa tulvariskien hallintasuunnitelmassa liitteineen on esitetty kuvausta alueella tulvariskien hallitsemiseksi tehtävistä toimenpiteistä.

Tulvariskien alustavat arvioinnit

Tulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistetaan tulvien aiheuttamia riskejä mm. asutukselle, yhteiskunnan toiminnoille, liikenteelle, ympäristölle ja kulttuuriperinnölle. Arviointi tehdään kaikille vesistö- ja rannikkoalueille ja arvioinnin perusteella nimetään merkittävät tulvariskialueet. Ensimmäiset alustavat arvioinnit on tehty vuonna 2011 ja ne on tarkistettu vuonna 2018. Arvioinnit tarkistetaan seuraavan kerran vuonna 2024. 

Ehdotus Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien tulvariskialueiksi

Kuuleminen tulvariskien alustavasta arvioinnista

Väestöllä ja sidosryhmillä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi. Samassa yhteydessä on saanut esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelman sisällöstä sekä siihen liittyvän ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Saadut palautteet on otettu huomioon merkittävien tulvariskialueiden nimeämisessä ja tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelussa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on tarkistanut vuonna 2018 ensimmäisellä suunnittelukierroksella vuonna 2011 tehdyt tulvariskien alustavat arvioinnit toimialueellaan. Arviointiaineistot olivat kuultavana 9.4.–9.7.2018. Samaan aikaan pyydettiin myös lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Satakunnan alueelta saatiin 7 lausuntoa. Arvioinnin tausta-asiakirjoihin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ehdotukseen Satakunnan alueen merkittäviksi tulvariskialueiksi ei ollut tarvetta tehdä muutoksia kuulemisen aikana saadun palautteen pohjalta. 

Merkittäviksi tulvariskialueiksi ehdotettiin nimettäväksi Pori ja Huittinen, jotka oli nimetty merkittäviksi jo vuoden 2011 arvioinnissa. Satakunnan alueella merkittävien tulvariskikohteiden joukosta poistui Rauman kaupungin merivesitulvakohde, koska sen ei tarkistetun tulvakartoituksen perusteella todettu täyttävän merkittävän tulvariskialueen kriteerejä. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi merkittävät tulvariskialueet tarkistetun ehdotuksen mukaisesti. 

Aluekohtaiset aineistot

Tähän kohtaan linkitetään myöhemmässä vaiheessa aluekohtaiset aineistot Vesi.fi-aineistopankista.

 

Syventävät sisällöt

Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa

Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.

Tulvariskilainsäädäntö

Tulvariskien hallintaa ohjaavan lainsäädännön tavoitteena on vähentää tulvariskejä ja -haittoja sekä parantaa varautumista tulviin.

Tulvariskien hallinta

Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.