Tulvariskien aluesivut

Vuoden 1899 tulvan on arvioitu vastanneen noin kerran 250 vuodessa esiintyvää tulvaa. Porin alueella vahingot olivat pääasiassa maatalousvahinkoja.  

1920-luvulla useana talvena jäät tukkivat Porissa Luotsinmäenhaaran alaosan aina Pihlavanlahdelle asti ja kevättulva 1924 nousi lähes ennätyskorkealle. Vahinkojen suuruudesta ei ole tietoa. 

Talvitulva 1974–75 oli viime vuosikymmenten tulvatilanteista uhkaavin. Suuri virtaama, avovesi ja pakkasjakso mahdollistivat hyyteen ja hyydepatojen muodostumisen. Samaan aikaan merivesi nousi korkealle. Kokemäenjoen suistossa Pihlavassa hyydettä oli jokiuomassa pohjaan asti. Vesi tulvi Kivinillä, Lyttylässä ja Vähäraumalla. Porissa normaalista talvitulvatilanteesta poiketen tapahtui myös osittainen jäitten lähtö keskellä talvea. Jäät lähtivät liikkeelle Harjavallan voimalaitokselta lähtien. Jäät kasautuivat ensin rautatiesiltaan ja myöhemmässä vaiheessa Kirjurinluodon kärkeen. Jääpadot tukkivat Raumanjuovan ja Luotsinmäenhaaran. Jääpatotulva nosti veden Isojoenrantaan, Sunniemeen, Kalaholmaan, Aittaluotoon ja Karjarantaan. 

Talvitulvan 2004–2005 aikana tulvan alle jäi Porissa Lyttylässä ja Isojuovantien varrella rakennuksia ja suistoalueella peltoja. Muualla jokijaksolla säästyttiin suuremmilta vahingoilta. Tulvan aikana voitiin käytännössä testata vuosina 2003–2005 Porin tulvat -hankkeen tulvasuojelun suunnittelussa esille nousseita toimenpiteitä ja käytäntöjä. 

Talvitulvan 2018–2019 aikana voimakkaan hyyteenmuodostuksen aiheuttama vedennousu kasteli vapaa-ajan rakennuksia sekä Porissa että Kokemäenjoen keskiosalla Huittisissa. Tammikuussa alkanut pitkä pakkasjakso ja jääkannen muodostuminen pelasti pahemmilta vahingoilta. 

Suurimmat tulvariskit Satakunnassa ovat Kokemäenjoen vesistössä, jossa sijaitsevat merkittävät tulvariskilalueet Pori ja Huittinen. 

Näillä alueilla tulvat voivat aiheuttaa laaja-alaisia vahinkoja asutukselle, yhdyskuntatekniikalle, taloudelliselle toiminnalle, tiestölle ja ympäristölle. Porissa vakava tulvariski syntyy erityisesti hyyde- ja jääpatotulvien seurauksena ja Huittisten alavalla alueella voi vahinkoa aiheuttavia tulvia aiheutua hyyde- ja jääpatotulvien lisäksi myös avovesitilanteessa. 

Muita alemman kategorian tulvariskialueita Satakunnassa ovat myös Kokemäenjoen varrella sijaitseva Kokemäki, Eurajoella sijaitseva Eura sekä Karvianjoen vesistössä sijaitsevat Pomarkun ja Merikarvian taajamat.  

Kokemäenjoen vesistöalueelle laaditussa tulvariskien hallintasuunnitelmassa liitteineen on esitetty kuvausta alueella tulvariskien hallitsemiseksi tehtävistä toimenpiteistä.

• Kokemäen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma