Tulvariskien aluesivut

Tulvat Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalassa esiintyy verrattain harvoin sellaisia tulvia, jotka aiheuttaisivat merkittäviä vahinkoja rakenteille tai yhteiskunnan kannalta merkittäville toiminnoille. Tämä johtuu ennen kaikkea järvien suuresta määrästä, sillä järvialtaat tasaavat vedenkorkeuden vaihteluita. Suuret vedenkorkeudet ovat yleensä seurausta pitkään jatkuneesta runsassateisesta ajanjaksosta tai tavallista suuremman lumimäärän sulannasta. Tällöin tulvat voivat esiintyä laaja-alaisesti ja myös kestää pitkään.  

Lumien sulaminen alkaa keväällä yleensä huhtikuussa, jolloin vedenkorkeudet alkavat nousta ensin pienillä valuma-alueilla, myöhemmin alueen suuremmilla keskusjärvillä. Kevättulvat ovat yleensä korkeimmillaan toukokuussa. Myös talvitulvia voi esiintyä talven ollessa sateinen ja leudon sään sulattaessa lumia kesken talvikauden. Toisinaan hyyteen muodostuminen virtavesissä voi aiheuttaa paikallisia talvitulvia. Kesällä ja syksyllä tulvia voi ilmetä pitkään jatkuvien ja voimakkaiden sateiden seurauksena. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän talvitulvia, kun taas kevättulvia esiintyy aiempaa harvemmin.  

Pohjois-Karjalassa ei sijaitse niin sanottuja merkittäviä tulvariskialueita. Maakunnan keskeiset tulvariskikohteet sijaitsevat Vuoksen vesistöalueella Saimaan ja Pielisen rannoilla. Rankkasateiden aiheuttamia, hyvin paikallisia tulvia esiintyy silloin tällöin. Taajamissa rankkasateiden aiheuttamaa tulvimista voi aiheutua hulevesiviemäriverkoston mitoituksen ylittyessä. 

Vuoksen vesistöalue

Saimaa

Saimaan vedenkorkeuden mittaushistorian suurin tulva, niin kutsuttu Valapaton tulva, on tapahtunut vuonna 1899. Erittäin suuri tulva oli myös vuonna 1924, jolloin tulvavedenkorkeus kuitenkin jäi noin 20 cm alemmas kuin vuonna 1899. Molempia tulvavuosia edelsi syys- ja talvitulva sekä Saimaassa että sen yläpuolisissa järvissä. Lumen suuri vesiarvo keväällä sekä alkukesän huomattavasti normaalia suuremmat sateet nostivat vedenpinnan kesällä huippulukemiin.  

Saimaa on tulvinut myös esimerkiksi vuosina 1974–75 ja 1982. Viime vuosikymmenten korkein tulva Saimaalla oli vuonna 2012, jolloin tulvakorkeutta tosin saatiin alennettua Vuoksen lisäjuoksutuksilla lähes 30 cm.  

Pielinen

Myös Pielisellä suurimmat tulvat ovat olleet vuosina 1899 ja 1924. Pielisellä sattui melko suuri tulva myös vuonna 1981, jolloin tulvahuippua saatiin laskettua poikkeusjuoksutuksin noin 25 cm. Viime vuosikymmeninä Pielisellä ei ole koettu merkittäviä vahinkoja aiheuttaneita tulvia. 

Vuoksen muut vesistöt

Saimaan ja Pielisen ohella Pohjois-Karjalan tulvaherkkiä vesistöjä on lähinnä Pielisjoki, jolla erityisesti hyytöjää aiheuttaa tulvariskejä. Pielisjoella sattui hyydetulva talvella 2008–2009, jolloin suuri virtaama ja hyyde nostivat vedenpintaa Joensuun ja Kuurnan voimalaitoksen välisellä jokiosuudella. Merkittäviä rakenne- tai tuotannollisia vahinkoja ei kuitenkaan tuolloin syntynyt. 

Pohjois-Karjalan suuret säännöstellyt järvet Juojärvi, Koitere, Pyhäjärvi ja Höytiäinen eivät ole erityisen tulvaherkkiä vesistöjä, kuten eivät myöskään säännöstelemättömät Viinijärvi ja Kermajärvi. Edellä mainituilta alueilta ei ole tiedossa merkittäviä vahinkoja aiheuttaneita tulvatilanteita. 

Muut vesistöalueet

Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevat muut päävesistöalueet, Jänisjoen vesistöalue ja Kiteenjoki-Tohmajoen vesistöalue, eivät ole erityisen tulvaherkkiä alueita. Näillä alueilla ei tiedetä sattuneen laajempia vahinkoja aiheuttaneita tulvia. 

Pohjois-Karjalassa ei ole nimetty merkittäviä tulvariskialueita. Joensuun, Liperin, Nurmeksen, Lieksan ja Enon taajamat on tunnistettu muiksi tulvariskialueiksi. Tulva voi aiheuttaa uhkaa mm. rantarakenteille ja -rakennuksille, teollisuudelle ja vesihuollolle. Muuallakin Pohjois-Karjalassa voi syntyä tulvavahinkoja esimerkiksi maa- ja metsätaloudelle ja rantarakenteille. 

Pohjois-Karjalan alueen tulvantorjunnasta huolehditaan vuonna 2009 valmistuneen Saimaan alueen tulvantorjunnan toimintasuunnitelman sekä vuonna 2011 valmistuneen Pohjois-Karjalan tulvantorjunnan toimintasuunnitelman linjausten mukaisesti. Viranomaiset kokoontuvat tulvauhan kasvaessa tulvakokouksiin, joissa sovitaan tulvatilannekuvan pohjalta tehtävistä toimista. Tällaisia tulvantorjuntatoimia ovat esimerkiksi tulva-aikaiset juoksutukset ja säännöstelyt sekä tulvaviestintä. Saimaan lisäjuoksutuksilla voidaan alentaa erityisesti pienempiä tulvia, mutta vaikutusmahdollisuudet suurtulviin ovat rajalliset. Juoksutusten määrää rajoittaa Vuoksen Venäjän puolella aiheutuvat vahingot. Juoksutuspäätösten tueksi Saimaan alueen tulva- ja kuivuusriskejä on tarkennettu viime vuosina. 

Säännöstelemättömillä Pielisellä ja Pielisjoella tulvien kehittymiseen voidaan jonkin verran vaikuttaa poikkeusjuoksutuksin. 

Tulvariskien alustavat arvioinnit

Tulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistetaan tulvien aiheuttamia riskejä mm. asutukselle, yhteiskunnan toiminnoille, liikenteelle, ympäristölle ja kulttuuriperinnölle. Arviointi tehdään kaikille vesistö- ja rannikkoalueille ja arvioinnin perusteella nimetään merkittävät tulvariskialueet. Ensimmäiset alustavat arvioinnit on tehty vuonna 2011 ja ne on tarkistettu vuonna 2018. Arvioinnit tarkistetaan seuraavan kerran vuonna 2024.

Ehdotus Pohjois-Karjalan maakunnan tulvariskialueiksi

Kuuleminen tulvariskien alustavasta arvioinnista

Väestöllä ja sidosryhmillä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi. Samassa yhteydessä on saanut esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelman sisällöstä sekä siihen liittyvän ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Saadut palautteet on otettu huomioon merkittävien tulvariskialueiden nimeämisessä ja tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelussa. 

Pohjois-Karjalan ELY-keskus on tarkistanut vuonna 2011 tehdyt tulvariskien alustavat arvioinnit toimialueellaan. Arviointiaineistot olivat kuultavana 9.4.–9.7.2018. Samaan aikaan pyydettiin myös lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus ei lausuntojen ja kannanottojen perusteella katsonut tarpeelliseksi muuttaa ehdotusta Pohjois-Karjalan merkittäviksi tulvariskialueiksi. 

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ei esittänyt muutoksia vuonna 2011 tehtyyn päätökseen, jossa ei nimetty merkittäviä tulvariskialueita Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle. Tulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistettiin Joensuun, Liperin, Enon, Lieksan ja Nurmeksen taajama-alueet, joilla vesistötulvasta ei arvioida aiheutuvan merkittäviksi katsottavia vahingollisia seurauksia, mutta jolle tulvariskien hallintaa koskevat selvitys- ja suunnittelutyöt olisivat kuitenkin huomionarvoisia.

Aluekohtaiset aineistot

Saimaan alueen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma 

 

Syventävät sisällöt

Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa

Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.

Tulvariskilainsäädäntö

Tulvariskien hallintaa ohjaavan lainsäädännön tavoitteena on vähentää tulvariskejä ja -haittoja sekä parantaa varautumista tulviin.

Tulvariskien hallinta

Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.