Tulvariskien aluesivut

Tulvat Keski-Suomessa

Keski-Suomen vesistöille on tyypillistä, että ne sisältävät runsaasti järviä, joiden väliset jokiosuudet ovat yleensä lyhyitä. Tässä on se hyvä puoli, että vettä varastoituu järviin tulvien aikana, mikä vähentää vesistöjen tulvimista. Siksi korkeita tulvia esiintyy harvoin. Suuret vedenkorkeudet ovat yleensä seurausta vasta pitkään jatkuneesta runsassateisesta ajanjaksosta. Tällöin tulvat voivat esiintyä laaja-alaisesti ja myös kestää pitkään, varsinkin maakunnan suurimmissa järvissä Päijänteellä ja Keiteleellä ja myös niiden välisellä vesireitillä.  

Keski-Suomessa suurimmat tulvat ovat esiintyneet keväisin tai alkukesällä, mutta talvitulvat ovat lisääntymässä ilmastonmuutoksen johdosta. Talvitulvia on esiintynyt vuoden 2010 jälkeen useana vuonna. 

Keski-Suomen suurimmalla järvellä Päijänteellä korkeita tulvia on esiintynyt mm. vuosina 1974-75, 1981 ja 1988. Muualla Keski-Suomessa suuria vesistötulvavuosia on esiintynyt varsinkin 1980-luvulla. Myös keväinä 2012 ja 2018 vedenpinta on noussut monin paikoin Keski-Suomessa epätavallisen korkealle. Aiemmin tyypillisten kevättulvien lisäksi syksyiset ja talviset tulvat yleistymässä. Talvella korkea vedenpinta yhdessä jäiden kanssa voi aiheuttaa rantarakenteille vahinkoa, vaikka vedenpinta ei olisikaan huippulukemissa. 

Voimakkaista rankkasateista johtuvia paikallisia tulvia esiintyi mm. heinäkuun lopulla vuonna 2004. Tuolloin rankimman sateen aikana vuorokautinen sademäärä oli paikoin 80-100 mm. Sateet aiheuttivat paikallisesti pienten purojen ja jokien tulvimista, joiden seurauksena oli mm. vahinkoja teille ja rakennuksille itäisen Keski-Suomen kunnissa Joutsasta Konnevedelle asti.

Keski-Suomessa ei ole merkittäviä tulvariskialueita. Maakunnan alueelle on nimetty kuitenkin kaksi muuta tulvariskialuetta: Jyväskylän ja Keuruun keskustaajamat ympäröivine järvialueineen. Jyväskylässä asuinrakennuksia on vaarassa kastua, mutta silloin harvinaisena pidettävän tulvan vuotuisen todennäköisyyden tulisi olla kuitenkin pienempi kuin 1 %. Lisäksi teitä ja katuja jää veden alle. Tulvien vaikutukset Keuruulla ovat samankaltaisia kuin Jyväskylässä, mutta riski asuinrakennusten kastumiselle alavilla alueilla on jonkin verran suurempi kuin Jyväskylässä. 

Keski-Suomen maakunta kuuluu pääosin Kymijoen vesistöalueeseen sekä osittain myös Kokemäenjoen vesistöalueeseen maakunnan länsiosissa. Keski-Suomen ELY-keskus tekee yhteistyötä alueen kuntien, pelastuslaitoksen sekä muiden viranomaisten ja yksityisten toimijoiden kanssa edistääkseen toimialueensa vesistöjen tulvariskien hallintaa. Päijänteen alueen tulvariskien vähentämiseksi yhteistyö Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten kanssa on tärkeää. 

Tulvariskien hallinnassa on viime vuosina keskitytty etenkin tulvariskien huomioimiseen maankäytön ja rakentamisen ohjauksessa sekä tulviin varautumisen ja valmiuden kehittämiseen. Myös vesistöjen säännöstelyllä on mahdollista vaikuttaa tulvakorkeuksiin. Keski-Suomessa säännöstely on tärkeässä roolissa Päijänteen tulvavahinkojen vähentämiseksi. Lisäksi säännöstelyllä voidaan vaikuttaa mm. Leppäveden, Saraaveden, Pyhäjärven, Saarijärven ja Kivijärven tulvien hallitsemiseksi.  

Tulvasuojelua ja muita tulvariskien hallintaa parantavia toimenpiteitä tuetaan valtion avustuksilla, joita voi hakea Keski-Suomen ELY-keskukselta. Lisätietoa avustusten hakemisesta löytyy ELY-keskuksen sivuilta: Valtion avustukset

Tulvariskien alustavat arvioinnit

Tulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistetaan tulvien aiheuttamia riskejä mm. asutukselle, yhteiskunnan toiminnoille, liikenteelle, ympäristölle ja kulttuuriperinnölle. Arviointi tehdään kaikille vesistö- ja rannikkoalueille ja arvioinnin perusteella nimetään merkittävät tulvariskialueet. Näille laaditaan tai päivitetään tulvakartat sekä suunnitelmat tulvariskien hallitsemiseksi.

Ensimmäiset alustavat arvioinnit on tehty vuonna 2011 ja ne on tarkistettu vuonna 2018. Vuonna 2024 tarkistetut alustavat arvioinnit laadittiin digitaalisina. Nämä päivitetään edelleen kuulemisen (15.3.2024–17.6.2024) perusteella loppuvuoteen 2024 mennessä.

Kuuleminen tulvariskien alustavasta arvioinnista

Väestöllä ja sidosryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi. Samassa yhteydessä voi esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelman sisällöstä sekä siihen liittyvän ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta.

Vuonna 2024 tarkistetun tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella tehty ehdotus vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvien tulvien merkittäviksi tulvariskialueiksi oli kuultavana 15.3.2024–17.6.2024.

Saadun palautteen pohjalta tarkistettujen ehdotusten mukaisesti maa- ja metsätalousministeriö nimesi 19.12.2024 merkittävät tulvariskialueet vuoteen 2030 ja asetti tulvaryhmät näille alueille.

Kuulemisaineisto (15.3.2024–17.6.2024):

Hulevesitulvien, eli rankkasade- ja lumensulamistulvien, hallinta on kuntien vastuulla. Katso lisää Hulevesien aiheuttamat tulvariskit -sivulta.

Keski-Suomen ELY-keskus on tarkistanut vuonna 2011 tehdyt tulvariskien alustavat arvioinnit toimialueellaan. Arviointiaineistot olivat kuultavana 9.4. – 9.7.2018. Samaan aikaan pyydettiin lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Keski-Suomen alueelta lausuntoja saatiin yhteensä 3 kpl. Kaikissa lausunnoissa Keski-Suomen ELY-keskuksen ehdotus hyväksyttiin eikä lausunnoissa esitetty ehdotukseen muutoksia. 

Keski-Suomessa vuoden 2018 tarkistuksen seurauksena Jyväskylä poistettiin merkittävien tulvariskialueiden joukosta. Arviot Jyväskylän tulvariskeistä olivat tarkentuneet vuoden 2015 tulvariskien hallintasuunnitelman sekä tätä myöhemmin tarkistettujen paikkatietojen mukaan. Uusien tietojen mukaan harvinaisella tulvalla, jonka vuotuinen todennäköisyys on 1 %, ei ole lainkaan vakituisia asukkaita tulvaveden peittämillä alueilla. Arvioinnit tarkistetaan seuraavan kerran vuonna 2024.

Keski-Suomen ELY-keskus laati vuonna 2011 ensimmäiset tulvariskien alustavat arvioinnit toimialueellaan. Arviointiaineistot olivat kuultavana 1.4.-30.6.2011. Samaan aikaan pyydettiin lausunnot asianosaisilta viranomaisilta. Lausuntoja alueelta saatiin yhteensä 9 kpl. Lausuntojen johdosta ei ollut tarvetta muuttaa ELY-keskuksen ehdotusta merkittävistä tulvariskialueista.  

Keski-Suomen ELY-keskus ehdotti merkittäväksi tulvariskialueeksi Jyväskylä keskustaajamaa lähialueineen. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi merkittävän tulvariskialueen Keski-Suomen ELY-keskuksen ehdotuksen mukaisesti.  

Aluekohtaiset aineistot

Tähän kohtaan linkitetään myöhemmässä vaiheessa aluekohtaiset aineistot Vesi.fi-aineistopankista.

 

Syventävät sisällöt

Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa

Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.

Tulvariskilainsäädäntö

Tulvariskien hallintaa ohjaavan lainsäädännön tavoitteena on vähentää tulvariskejä ja -haittoja sekä parantaa varautumista tulviin.

Tulvariskien hallinta

Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.