Tulvariskien aluesivut

Tulvat Hämeessä

Etelä- ja Keski-Suomen jokivesistöissä kevättulvat pienenevät ja niissä vesistöissä, joissa kevättulvat ovat nykyään selvästi suurimpia tulvia, tulvariski todennäköisesti pienenee. Sen sijaan syksyn ja talven tulvat kasvavat ja talven jääpeiteajan lyheneminen lisää hyydetulvien todennäköisyyttä hyyteelle alttiissa joissa. Rankkasateiden on ennakoitu lisääntyvän keskimääräisiä sateita enemmän ja niiden myötä lisääntyvät rajut kesätulvat taajama-alueilla ja pienissä jokivesissä. Toisaalta kesien piteneminen voi pahentaa loppukesän kuivuutta. Ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän merkittävästi hyydetulvien riskiä etenkin lähivuosikymmeninä. Lauhtuva ja sateisempi sää lisää talven virtaamia ja vähentää jokien jääpeitettä. Jos tähän yhdistyy kova pakkanen, voi alijäähtynyt vesi tarttua joen pohjaan ja rakenteisiin, ja muodostaa hyydettä. Lähivuosikymmeninä olosuhteet hyyteen muodostumiselle tulevat olemaan entistä useammin otollisia. 

Hämeessä merkittäväksi tulvariskialueeksi on nimetty Riihimäen kaupungin keskusta. Lisäksi tulvia esiintyy lähinnä Loimijoella, Porvoonjoen yläosassa ja Vanajaveden yläpuolisessa vesistössä, mm. Puujoella. Rankkasateiden aiheuttamia tulvia kaupunkialueilla on esiintynyt Riihimäellä, Lahdessa ja Hämeenlinnassa.

Yleisemmin tulvia esiintyy Hämeessä lähinnä Loimijoella, Porvoonjoen yläosassa ja Vanajaveden yläpuolisessa vesistössä, mm. Puujoella. Rankkasateiden aiheuttamia tulvia kaupunkialueilla on esiintynyt Riihimäellä, Lahdessa ja Hämeenlinnassa.  

Hämeen viimeisin poikkeuksellinen eli toistuvuudeltaan harvemmin kuin kerran 50 vuodessa toistuva tulvatilanne sattui Hartolassa Tainionvirralla tammikuussa 2014. Kyseessä oli hyydetulva. Olosuhteet olivat lähes koko maassa hyydetulville otolliset: sateisen alkutalven seurauksena järvien pinnat ja jokien virtaamat olivat tulvalukemissa, kun kahdenkymmenen asteen pakkaset alkoivat. Tainionvirran hyydeongelma jatkui lähes kaksi viikkoa välillä helpottaen ja välillä taas paheten. Tulvavesi ehti kastella muutamia sauna- ja varastorakennuksia sekä uhkasi myös omakotitaloja.

Tainionvirran tulva tammikuussa 2014. Kuva: Hämeen ELY-keskus

Hämeen merkittäväksi tulvariskialueeksi on nimetty Riihimäen keskusta, joka sijaitsee Vantaanjoen vesistöalueen latvoilla. Suuret virtaamavaihtelut ovat Vantaanjoelle tyypillisiä. Tämä johtuu valuma-alueen vähäjärvisyydestä ja suhteellisen pienestä koosta. Vesistöalueen tulvat voivat esiintyä mihin vuodenaikaan tahansa. Vuoden 1966 suurtulva aiheutui runsaslumisesta ja talvesta ja myöhäisestä keväästä. Kesän 2004 tulva puolestaan aiheutui rankoista sateista. Myös jäiden lähdön kasaamien jääpatojen aiheuttamat tulvat ovat periaatteessa mahdollisia. 

Riihimäen Vantaanjoen merkittävällä tulvariskialueella oli pieni tulva syyskuussa 2017, jolloin vesi nousi Paloheimon asteikolla tasolle N60 +87,31. Toistuvuus oli keskimäärin kerran 10 vuodessa tapahtuvan tulvan tasolla. Maksimiennusteen mukaan viikonlopun rankat sateet olisivat voineet nostaa veden korkeammalle kuin 2004 tapahtuneessa tulvassa. Uoma oli lähes täynnä ja rummut alkoivat padottamaan. Kahden kerrostalon kellarista pumpattiin vettä. Keväällä 2011 oli vaaratilannepoikkeuksellisen jään paksuuden vuoksi. Jään vahvuus merkittävällä tulvariskialueella Vantaanjoessa oli noin 70 cm. Jos jäät olisivat lähteneet liikkeelle, niin rummut olisivat tukkeutuneet. Jäät päätettiin nostaa pois uomasta, ja vahingoilta vältyttiin. Riihimäellä on usein tilanne, jossa vesi Vantaanjoessa nousee lähes tulvarajalle. Nykyisin tulva voi olla mihin vuodenaikaan tahansa. 

Hämeen merkittäväksi tulvariskialueeksi on nimetty Riihimäen keskusta, joka sijaitsee Vantaanjoen vesistöalueen latvoilla. Suuret virtaamavaihtelut ovat Vantaanjoelle tyypillisiä. Tämä johtuu valuma-alueen vähäjärvisyydestä ja suhteellisen pienestä koosta.  

Vantaanjoen vesistöalueen tulvat voivat esiintyä mihin vuodenaikaan tahansa. Suurin koettu tulva vuonna 1966 aiheutui runsaslumisesta talvesta ja myöhäisestä keväästä. Vuoden 2004 tulva puolestaan sattui kesällä ja aiheutui rankoista sateista. Myös jäiden lähdön kasaamien jääpatojen aiheuttamat tulvat ovat periaatteessa mahdollisia. 

Riihimäen keskustalle on laadittu kiinteistön tulvaturvallisuusopas, joka antaa tietoa siitä, mitä tulisi huomioida ja miten toimia ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen. Opas on ladattavissa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen verkkosivuilta. 

Muuallakin Hämeessä voi syntyä tulvavahinkoja, mutta vahingot ovat pienialaisia ja kohdistuvat pääasiassa yksittäisiin kohteisiin. 

Hämeessä yksi tulvariskien hallinnan tärkeimmistä keinoista on vesistösäännöstely, jolla varaudutaan kevään lumen sulamiseen ja poikkeuksellisiin vesiolosuhteisiin. Hämeen alueen suuria säännösteltyjä järviä ovat Kymijoen vesistössä mm. Päijänne, Konnivesi-Ruotsalainen ja Vesijärvi ja Kokemäenjoen vesistössä mm. Vanajavesi ja Tammelan Pyhäjärvi.

Maankäytön ohjaus on tehokas keino vähentämään uuden riskipotentiaalin syntymistä. Rakentamista vesistöjen läheisyyteen ohjataan mm. antamalla suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista. Kuntien rakennusjärjestyksissä on yleensä huomioitu tulva-alueet ja -vedenkorkeudet. 

Tulvariskien hallinnassa tarvitaan tietoa vesitilanteesta ja sen kehityksestä. ELY-keskus huolehtii toimialueensa hydrologisesta seurannasta. Hydrologisilta havaintoasemilta saatavaa aineistoa hyödynnetään mm. vesistöennusteiden lähtötietoina. 

Tulvariskien hallintasuunnitelmat Hämeessä:

Tulvariskien alustavat arvioinnit

Tulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistetaan tulvien aiheuttamia riskejä mm. asutukselle, yhteiskunnan toiminnoille, liikenteelle, ympäristölle ja kulttuuriperinnölle. Arviointi tehdään kaikille vesistö- ja rannikkoalueille ja arvioinnin perusteella nimetään merkittävät tulvariskialueet. Ensimmäiset alustavat arvioinnit on tehty vuonna 2011 ja ne on tarkistettu vuonna 2018. Arvioinnit tarkistetaan seuraavan kerran vuonna 2024. 

Syventävät sisällöt

Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa

Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.

Tulvariskilainsäädäntö

Tulvariskien hallintaa ohjaavan lainsäädännön tavoitteena on vähentää tulvariskejä ja -haittoja sekä parantaa varautumista tulviin.

Tulvariskien hallinta

Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.

Aluekohtaiset aineistot

Kiinteistön tulvaturvallisuusopas

  • Riihimäen keskustalle on laadittu kiinteistön tulvaturvallisuusopas, joka antaa tietoa siitä, mitä tulisi huomioida ja miten toimia ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen. Opas on ladattavissa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen verkkosivuilta. 

Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet

  • Osalle Hämeen järvistä on määritetty alin suositeltava rakentamiskorkeus. Niitä voi tarkastella tästä.