Tulvariskien aluesivut

Tulvat Etelä-Savossa

Etelä-Savossa esiintyy harvoin tulvia johtuen järvien suuresta määrästä ja jokivesistöjen vähäisyydestä. Järvialtaat tasaavat vedenkorkeuden vaihteluita. Suuret vedenkorkeudet ovat yleensä seurausta vasta pitkään jatkuneesta runsassateisesta ajanjaksosta. Tällöin tulvat voivat esiintyä laaja-alaisesti ja myös kestää pitkään.  

Lumien sulaminen alkaa keväällä yleensä huhtikuun alussa, jolloin vedenkorkeudet alkavat nousta. Kevättulvat ovat yleensä korkeimmillaan toukokuussa. Talvitulvia voi esiintyä, mikäli talvi on sateinen ja leuto sää sulattaa lumia kesken talvikauden. Myös hyyteen muodostuminen virtavesissä voi aiheuttaa talvitulvia. Kesällä ja syksyllä tulvia voi ilmetä pitkään jatkuvien ja voimakkaiden sateiden seurauksena. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän talvitulvia, kun taas kevättulvat esiintyvät entistä harvemmin.  

Etelä-Savossa ei ole merkittäviä tulvariskialueita. Maakunnan keskeiset tulvavahinkokohteet sijaitsevat Saimaan rannoilla. Rankkasateiden aiheuttamia tulvia kaupunkialueilla on esiintynyt Mikkelissä ja Savonlinnassa.  

Vuoksen vesistöalue

Saimaa

Saimaan suurin tulva on koettu vuonna 1899. Tämän niin sanotun Valapaton tulvan aikana vedenkorkeus Saimaalla (Lappeenranta, Lauritsala) nousi ylimmillään korkeuteen NN+77,65 m. Vuoden 1924 tulvalla vedenkorkeus asettui ylimmillään korkeuteen NN+77,44 m. Molempia tulvavuosia edelsi syys- ja talvitulva sekä Saimaalla että sen yläpuolisissa järvissä. Lumen korkea vesiarvo keväällä sekä alkukesän huomattavasti normaalia suuremmat sateet nostivat vedenpinnan kesällä huippulukemiin.  

Saimaa on tulvinut myös vuosina 1975 (NN+76,78 m) ja 1982 (NN+76,62 m). Viime vuosien tulvakorkeudet ovat jääneet huipputulvia huomattavasti alhaisemmiksi. Viime vuosikymmenen Saimaan korkein tulva (NN+ 76,59 m) oli vuonna 2012 jolloin tulvakorkeutta saatiin alennettua lisäjuoksutuksilla noin 30 cm.  

Kymijoen vesistöalue

Mäntyharjun reitti

Myös Puulan suurin tulva on havaittu vuoden 1899 tulvan aikaan. Vedenkorkeus nousi tuolloin korkeimmillaan tasolle NN +95,65 m. Nykyisin Puula on säännöstelty ja juoksutuksilla voidaan pienentää tai estää tulvavahinkoja.   

Toiseksi suurin tulva Mäntyharjun reitillä on sattunut vuonna 1924, jolloin Puulan tulvakorkeus jäi suurimmillaan vain noin 10 cm alemmaksi vuoden 1899 tulvaan verrattuna. Vuoden 1924 tulva on ollut merkittävin havaittu tulva Mäntyharjun reitin järvistä Kyyvedellä, Juolas- ja Sarkavedellä, Pyhä- ja Kallavedellä sekä Vuohijärvellä. Tämän jälkeen on sattunut pienempiä tulvia mm. vuosina 1955, 1974–75 ja 1988. Talvitulvalla 1974–75 Puula nousi ylimmillään korkeudelle NN+95,15 m, joka on nykysäännöstelyn ajan suurin mitattu tulvakorkeus.  

Etelä-Savoon ei ole nimetty merkittäviä tulvariskialueita. Mikkeli ja Savonlinna on tunnistettu muiksi tulvariskialueiksi. Tulva voi aiheuttaa uhkaa mm. rantarakenteille ja -rakennuksille, teollisuudelle ja vesihuollolle. Muuallakin Etelä-Savossa voi syntyä tulvavahinkoja.  

Saimaan alueen tulvantorjunnasta huolehditaan vuonna 2009 valmistuneen Saimaan alueen tulvantorjunnan toimintasuunnitelman linjausten mukaisesti. Viranomaiset seuraavat tulvatilanteen kehittymistä ja kokoontuvat tulvauhan kasvaessa tulvakokouksiin. Kokouksissa sovitaan toimenpisteistä, kuten tulva-aikaisista juoksutuksista ja säännöstelyistä sekä tulvaviestinnästä. Saimaan lisäjuoksutuksilla voidaan alentaa erityisesti pienempiä tulvia, mutta vaikutusmahdollisuudet suurtulviin ovat rajalliset. Juoksutusten määrää rajoittaa Vuoksen Venäjän puolella aiheutuvat vahingot. Juoksutuspäätösten tueksi Saimaan alueen tulva- ja kuivuusriskejä on tarkennettu viime vuosina. 

Osittain säännöstellyllä Mäntyharjun vesistöreitillä tulvien kehittymiseen voidaan jonkin verran vaikuttaa säännöstelyllä. Kymijoen vesistöalueelle laadituissa tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetyt toimenpiteet keskittyvät Kymijoen alaosan merkittävälle tulvariskialueelle.  

Tulvasuojelua ja muita tulvariskien hallintaa parantavia toimenpiteitä tuetaan valtion avustuksilla, joita voi hakea Etelä-Savon ELY-keskukselta. 

Lisätietoa avustusten hakemisesta löytyy ELY-keskuksen sivuilta: Valtion avustukset

Tulvariskien alustavat arvioinnit

Tulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistetaan tulvien aiheuttamia riskejä mm. asutukselle, yhteiskunnan toiminnoille, liikenteelle, ympäristölle ja kulttuuriperinnölle. Arviointi tehdään kaikille vesistö- ja rannikkoalueille ja arvioinnin perusteella nimetään merkittävät tulvariskialueet. Ensimmäiset alustavat arvioinnit on tehty vuonna 2011 ja ne on tarkistettu vuonna 2018. Arvioinnit tarkistetaan seuraavan kerran vuonna 2024.

Tähän kohtaan linkitetään myöhemmässä vaiheessa arviointidokumentit Vesi.fi-aineistopankista.

Kuuleminen tulvariskien alustavasta arvioinnista

Väestöllä ja sidosryhmillä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi. Samassa yhteydessä on saanut esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelman sisällöstä sekä siihen liittyvän ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Saadut palautteet on otettu huomioon merkittävien tulvariskialueiden nimeämisessä ja tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelussa.

Etelä-Savon ELY-keskus on tarkistanut vuonna 2011 tehdyt tulvariskien alustavat arvioinnit toimialueellaan. Arviointiaineistot olivat kuultavana 9.4.-9.7.2018. Samaan aikaan pyydettiin myös lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Etelä-Savon alueelta saatiin 2 lausuntoa. Muita kannanottoja tai mielipiteitä ei saatu. Lausuntojen perusteella ei ole tarpeen muuttaa ehdotusta Etelä-Savon merkittäviksi tulvariskialueiksi. 

Etelä-Savon ELY-keskus ei esittänyt muutoksia vuonna 2011 tehtyyn päätökseen, jossa ei nimetty merkittäviä tulvariskialueita Etelä-Savon maakunnan alueelle. Tulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistettiin Savonlinnan ja Mikkelin alueet, joilla vesistötulvasta ei arvioida aiheutuvan merkittäviksi katsottavia vahingollisia seurauksia, mutta jolle tulvariskien hallintaa koskevat selvitys- ja suunnittelutyöt olisivat kuitenkin huomionarvoisia.

Aluekohtaiset aineistot

Syventävät sisällöt

Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa

Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.

Tulvariskilainsäädäntö

Tulvariskien hallintaa ohjaavan lainsäädännön tavoitteena on vähentää tulvariskejä ja -haittoja sekä parantaa varautumista tulviin.

Tulvariskien hallinta

Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.