Toukokuun vesitilannekatsaus: Järvien vedenpinnat pääsivät hyville alkukesän tasoille

Toukokuun alussa pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tyypillisesti melko suuria. Erityisen suuri oli Perhonjoen virtaama, joka oli joen alaosalla tasolla 100 m3/s. Jokien virtaamat laskivat selvästi toukokuun edetessä, mutta kuun lopulla sateen nostivat virtaamia jonkin verran ajankohdan keskimääräisistä suuremmiksi.

Kyrönjoen alaosalla virtasi toukokuun lopulla noin 32 m3/s, Lapuanjoen alaosalla noin 37 m3/s, Perhonjoen alaosalla noin 19 m3/s ja Närpiönjoen alaosalla noin 20 m3/s.

Säännösteltyjen luonnonjärvien ja tekojärvien pinnat päätyivät toukokuun aikana lähelle tavanomaisia alkukesän tasoja. Kuortaneenjärven pinta on toukokuun lopulla noin 20 cm kesän tavoitetason yläpuolella. Lappajärven pinta oli toukokuun lopussa noin 10 cm säännöstelyn tavoitevyöhykkeen yläpuolella.

Seinäjoella alkoivat toukokuussa Rengon ja Kiikun patojen remontit, jotka vaikuttavat Kalajärven ja Kyrkösjärven säännöstelyyn kesän aikana. Rengon padon ollessa remontissa vettä ei voida juoksuttaa Kyrkösjärveen, vaan kaikki Kalajärvestä ja yläpuolisesta Seinäjoesta tuleva vesi johdetaan Seinäjoen keskustan läpi virtaavan luonnonuoman kautta. Kalajärven tekojärven pinta nousi toukokuun puolivälin paikkeilla lähelle säännöstelyn ylärajaa, koska alapuolisen Seinäjoen virtaamaa pienennenettiin remonttien vuoksi. Kalajärven pinta laski normaalille kesätasolle toukokuun loppuun mennessä.

Happamuustilanne kohentui toukokuussa

Happamuustilanne jatkui alkukuussa hyvin heikkona pienemmissä rannikon läheisissä joissa sekä muutamissa isompien jokien sivujoissa. Kälviänjoella, Sulvanjoella, Lehmäjoella, Maalahdenjoella ja Vöyrinjoella pH laski tasolle 4,6–4,8. Happamat olosuhteet voivat aiheuttaa kalakuolemia, mutta näistä ei ole tullut ELY-keskukseen ilmoituksia. Happamuustilanne pysyi suurissa joissa koko toukokuun varsin hyvällä tasolla. Happaminta vesi oli alkukuussa Närpiönjoella ja Kyrönjoella, joissa pH laski arvoon 5,8. Muissa suurissa joissa pH vaihteli 6,0–6,7 välillä. Myös Närpiönjoen ja Kyrönjoen pH-arvot kohentuivat nopeasti loppukuuhun mennessä.

Tulvan aiheuttama jokivesien sameus väheni toukokuussa, samoin kuin kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet. Happamuudesta kärsivissä joissa typpipitoisuudet olivat kuitenkin luonteenomaisesti korkeita, kun taas vastaavasti fosforipitoisuudet olivat kohtuullisen alhaisina.

Pohjavedenpintojen nousu on tasoittunut

Pohjavedenpinnat ovat olleet tasaisessa nousussa kuukauden alussa. Lämpimän ja sateettoman jakson aikana nousu on kuitenkin tasoittunut. Rannikon lajittuneissa harjukerrostumissa pohjavesipinnoissa on havaittavissa lievää laskua kuukauden loppupuolella. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla Halsualla ja Karijoella pinnankorkeudet ovat noin 50 cm pitkän ajanjakson keskiarvoja korkeammalla, kun taas Kauhavalla ja Alavuudella noin 25 cm keskiarvoja alempana. Laihian ja Kälviän pohjavesiasemilla pinnat ovat suurin piirtein kauden keskiarvoissa.

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lisätietoja verkosta:

Vesistöennusteet ja varoitukset kartalla: https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
Reaaliaikainen vesitilanne: http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/RealTime/lsu.htm