Toukokuun 2023 vesitilannekatsaus: Virtaamat ovat laskeneet toukokuun aikana (Pohjalaismaakunnat)

Jokien virtaamat olivat toukokuun alussa vielä melko suuria ja järvien pinnat korkealla kevättulvan jäljiltä. Toukokuu oli melko vähäsateinen, joten jokien virtaamat laskivat selvästi toukokuun loppuun mennessä. Säännösteltyjen järvien pinnat olivat toukokuun lopussa lähellä tavanomaisia alkukesän tasoja.

Vedenkorkeus- ja virtaamatiedot, vesistöt

Perhonjoella kevään suurin virtaama saavutettiin toukokuun alussa. Vetelin Tunkkarissa virtaama oli vappuna 121 m3/s, joka on suurempi kuin keskimääräinen vuosittainen suurin virtaama 93 m3/s. Toukokuun lopussa virtaama Tunkkarissa oli enää 9 m3/s. Perhonjoen tekojärvien pinnat olivat toukokuun lopussa lähellä tavanomaisia loppukevään tasoja.

Ähtävänjoen alaosalla Herrforsin voimalaitoksella virtaama oli vappuna 53 m3/s, joka oli selvästi suurempi kuin keskimääräinen kevättulvavirtaama 36 m3/s. Toukokuun lopussa virtaama Herrforsilla oli 12 m3/s. Lappajärven vedenkorkeus nousi ylimmillään noin 20 cm tavoitevyöhykkeen yläpuolelle toukokuun alkupuolella. Toukokuun lopussa Lappajärven vedenkorkeus on noin 10 cm tavoitevyöhykkeen yläpuolella.

Lapuanjoen alaosalla virtaama oli toukokuun alussa 190 m3/s. Toukokuun loppuun mennessä virtaama laski tasolle 17 m3/s. Kuortaneenjärven vedenpinta oli korkeimmillaan toukokuun alussa tasolla N43 +76,69 m. Toukokuun loppuun mennessä Kuortaneenjärven vedenpinta laski noin metrillä ja päätyi lähelle alkukesän tavanomaista tasoa. Myös Hirvijärven tekojärven pinta nousi toukokuun alussa tavanomista korkeammalle ja osa Nurmonjoen vesistä juoksutettiin Nurmonjokea pitkin Hirvijärven ohi.

Kyrönjoen alaosalla virtaama oli toukokuun alussa 184 m3/s. Toukokuun loppuun mennessä virtaama laski tasolle 17 m3/s. Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärvien vedenpinnat nousivat toukokuun ensimmäisen viikon aikana tavanomaisille alkukesän tasoille.

Myös rannikon pienempien jokien virtaamat pienenivät selvästi toukokuun aikana. Kruunupyynjoen kevätvirtaama oli suurimmillaan 50 m3/s huhti-toukokuun vaihteessa. Virtaama oli selvästi keskimääräistä Kruunupyynjoen kevättulvavirtaamaa 38 m3/s suurempi. Toukokuun lopussa virtaama oli enää 4 m3/s. Pohjanmaan rannikon eteläisimmän joen eli Lapväärtinjoen virtaama oli toukokuun alussa jo pienentynyt selvästi huhtikuun suurimmalta tasolta. Lapväärtinjoen alaosalla virtaama oli vappuna 34 m3/s ja toukokuun lopussa 5 m3/s.

Happamuushaitat jäivät oletettua vähäisemmiksi

Kevään eteneminen ja virtaamien lasku näkyi jokien vedenlaadussa. Kevättulvan laskiessa myös jokien kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet laskivat huhtikuuhun verrattuna. Korkeimmat ravinnepitoisuudet mitattiin voimakkaimmin kuormitetulla Närpiönjoella, jossa pitoisuudet myös nousivat loppukuuta kohden. Muissa joissa pitoisuudet pysyivät melko tasaisina läpi kuun. Alhaisimmat ravinnepitoisuudet mitattiin Lapväärtin-Isojoella. Happamuustilanne pysyi jokivesissä kohtuullisena koko toukokuun. Suurten jokien pH vaihteli välillä 5,6–6,9. Matalimmat pH-arvot mitattiin alkukuusta Lapuanjoessa (5,6) ja Närpiönjoessa (5,9). Muutamassa pienemmässä rannikon joessa todettiin happamuushaittoja. Matalia 4,6–5,0 pH-arvoja mitattiin Sulvanjoella, Vöyrinjoessa, Lehmäjoella ja Laihianjoella.

Pohjavedenpintojen lasku alkanut

Pohjavesi oli korkeimmillaan kuukauden alkupuolella. Maaperän veden varastointikapasiteetti oli keväälle tyypillisesti täynnä, mikä näkyi muun muassa siitä, että ojien vedenpinnat olivat korkealla. Maaperästä vesi on purkautunut ojiin ja muihin vesistöihin. Lisäksi kasvukauden alkaessa kasvien tarvitsema vesimäärä on noussut ja sään lämmetessä haihdunta on lisääntynyt, minkä seurauksena pohjaveden pintojen lasku alkoi kuukauden puolivälissä. Ilmiö on normaali ja tapahtuu vuosittain. On odotettavissa, että pohjaveden pinta on laskusuunnassa syksyyn asti. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pinnankorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvoissa.

Lisätietoja verkosta:

Vesistöennusteet ja varoitukset kartalla: https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
Reaaliaikainen vesitilanne: http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/RealTime/lsu.htm

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto
puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)

Erikoistutkija Anssi Teppo
puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)

Ylitarkastaja Krister Dalhem
puh. 0295 027 671 (pohjavedet)

Ryhmäpäällikkö Vincent Westberg
puh. 0295 027 956