Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalue ulottuu Perämeren rannikolta Pohjois-Lapin käsivarteen saakka. Kolmannes vesistöalueen pinta-alasta (14 587 km²) on Suomen puolella. Ruotsin puolella vesistöalueesta on 25 393 km² ja Norjan puolella 284 km². Vesistöalueen Suomen puolen suurimmat järvet ovat Miekojärvi, Kilpisjärvi, Iso-Vietonen, Raanujärvi, Jerisjärvi, Iso Lohijärvi ja Äkäsjärvi.  Merkittävimmät sivujoet ovat Lätäseno, Jietajoki, Tarvantojoki, Palojoki, Jerisjoki, Äkäsjoki, Ylläsjoki, Naamijoki ja Martimojoki. Suomen puolella Tengeliönjoen vesistö ja Ruotsin puolella Armasjoki ovat säännösteltyjä. Muut alueen vesistöt ovat luonnontilaisia. 

Tornionjoen virtaama vaihtelee paljon vuosittain, sillä vesistöalueen koon lisäksi sadanta ja haihdunta vaikuttavat virtaaman suuruuteen. Tulvavirtaamat ovat keskimäärin kuusinkertaisia verrattuna vesistöalueen keskivirtaamiin. Tulvahuipun virtaama voi olla jopa yhdeksänkertainen vuoden keskivirtaamaan nähden. Runsaat sateet voivat nostaa virtaamia ja vedenkorkeuksia nopeasti. 

Laaja-alaisia tulvavahinkoja tapahtuu harvoin. Yksittäisiä rantarakennuksia kastuu silloin tällöin ja tulva nousee usein tietyille jokivarren tieosuuksille. Havaintohistorian suurin vesistötulva on tapahtunut vuonna 1968. Suurin osa Tornionjoen tulvista on kuitenkin aiheutunut jääpadoista. Laaja-alaisia jääpatotulvia on ollut 1980-luvulla. Tornion alueella jääpadon seurauksena aiheutui merkittäviä tulvavahinkoja vuonna 1990. 

Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalueelle on esitetty seitsemän tulvariskien hallinnan tavoitetta: 

1. Alueen väestö on turvassa tulvilla 
2. Vaikeasti evakuoitavien kohteiden toiminta on turvattu tulvatilanteissa 
3. Vesi- ja jätevesihuolto toimivat tulvatilanteissa 
4. Tulvat eivät aiheuta merkittävää haittaa sähkön- ja lämmönjakelulle 
5. Yleiset tiet ja tärkeimmät kadut ovat liikennöitävissä tulvien aikana  
6. Tulvat eivät aiheuta pitkäkestoista tai laaja-alaista haittaa ympäristölle 
7. Tulvat eivät aiheuta korjaamatonta haittaa kulttuuriperinnölle 

Väestön ja jätevesihuollon osalta tavoitteena on suojautua kerran 100 vuodessa toistuvia tulvia vastaan. Muilla tavoitteilla tulvasuojelun taso on kerran 250 vuodessa toistuva tulva. 

Lisäksi yleisinä tavoitteina ovat tulvariskien vähentäminen, tulvavahinkojen ehkäisy ja lieventäminen, tulviin varautumisen edistäminen sekä ilmastonmuutoksen ja vesienhoidon ympäristötavoitteiden huomioiminen. 

Tulvariskien hallinnalle on esitetty useita toimenpiteitä. Suurin osa toimenpiteistä liittyy tulvatietoisuuden lisäämiseen ja tulviin varautumisen parantamiseen ilman pysyvien tulvasuojelurakenteiden rakentamista. Tulvakarttojen avulla voidaan hahmottaa tulvan leviämisalueita, jolloin voidaan välttää tulva-alueelle rakentamista. Tulviin varautumista parannetaan mm. hankkimalla tilapäisiä tulvasuojelurakenteita ennakkoon ja järjestämällä tulvaharjoituksia. 

Näränperän tulvapenkereellä suojataan Tornion Kaupunginlahden ranta-alueita Suomen ja Ruotsin puolella. Tulvapengertä on tarve korottaa penkereen takana olevan alueen tulvasuojelun parantamiseksi. Penkereen korotushanke on vireillä suomalais-ruotsalaisena yhteishankkeena. 

Tulvariskikohteita, esimerkiksi asuinrakennukset, jätevedenpumppaamot tai puistomuuntamot, voidaan suojata pysyvillä tai tilapäisillä tulvasuojauksilla. Tarvittaessa tulvan uhkaamia teitä korotetaan tilapäisesti liikennöitävyyden turvaamiseksi. 

Tulvatilanteessa ajantasainen tulvaviestintä ja tulvatilannekuva auttavat kansalaisia ja viranomaisia tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös kansalaiset voivat auttaa tulvatilannekuvan muodostamista toimittamalla viranomaisille paikallisia tulvahavaintoja. 

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskilain 18 § perusteella Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 16.12.2021. Lapin ELY-keskus kuuluttaa hyväksymisestä 21.12.2021 vesistöalueen kunnissa ja toimittaa tiedon niille viranomaisille, joita suunnitelman valmistelun aikana on kuultu.

Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022-2027 (pdf)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös (mmm.fi)