Yritykset ja yritysten arvoketjut lukeutuvat maailman suurimpiin veden käyttäjiin. Veden niukkuuden ja saastumisen kaltaiset globaalit haasteet muodostavat merkittäviä riskejä yritysten toiminnalle, mutta yrityksillä voi olla myös keskeinen rooli haasteiden ratkaisussa. Vaikka Suomessa vesivarojen ja niiden hallinnan tila on pääsääntöisesti hyvä, suomalaisyritykset toimivat ja niillä on alihankkijoita kansainvälisesti myös alueilla, joissa kärsitään erilaisista veteen liittyvistä ongelmista.

Vesivastuusitoumus haastaa suomalaisyritykset- ja organisaatiot tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan, huolehtimaan riskianalyysin perusteella priorisoitujen toimipaikkojensa ja alihankkijoidensa vedenkäytön kestävyydestä sekä kehittämään kestävää veden käyttöä ja hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Vesiriskit voivat liittyä esimerkiksi veden saatavuuteen ja laatuun, yrityksen maineeseen tai tehottomaan ja epäoikeudenmukaiseen sääntelyyn, jotka kaikki lopulta vaikuttavat yritystoiminnan kannattavuuteen. Yrityksen sisäiset toimenpiteet ovat riskienhallinnassa tärkeitä, mutta yhteistyö sidosryhmien kanssa kestävän veden käytön ja hallinnan kehittämiseksi on useimmiten riskienhallinnan välttämätön osa.

Vesivastuusitoumuksen avulla yritykset voivat hallita vesiriskejään kokonaisvaltaisesti ja samalla tarkistaa, että niiden toiminta on veden käytön osalta kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista. Vesivastuullisuustoimet vaikuttavat erityisesti kestävän kehityksen Tavoitteen 6. toteuttamiseen, joka pyrkii varmistamaan veden saannin ja kestävän käytön sekä sanitaation kaikille. Yritysten vastuullinen ja kestävä veden käyttö ja hallinta liittyy kuitenkin kaikkiin tavoitteisiin – niin kestävään teollisuuteen ja innovaatioihin (Tavoite 9.) kuin vastuulliseen kuluttamiseen (Tavoite 12.). Se on edellytys niin ruokaturvalle (Tavoite 2.) kuin ilmastonmuutokseen sopeutumiselle (Tavoite 13.) ja vaikuttaa niin vesi- kuin maaekosysteemien tilaan (Tavoitteet 14. ja 15.). Ennen kaikkea se rakentuu yhteistyölle ja kumppanuudelle (Tavoite 17.).

Yrityksen vesivastuullisuuden kehittäminen on jatkuva prosessi. Vesivastuusitoumus kokoaa yhteen parhaat työkalut ja kansainväliset ohjeistukset vesivastuullisuuden viidelle, toisiaan tukevalle ja täydentävälle askeleelle:

1. Vesiriskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen
2. Vesiriskien ja -mahdollisuuksien sekä veteen liittyvien vaikutusten tarkempi arviointi
3. Vesi osaksi yrityksen strategiaa, tavoitteita ja toimintaa
4. Veden kestävän käytön ja hallinnan kehittäminen sidosryhmien kanssa
5. Vesivastuullisuuden seuranta, arviointi ja raportointi

Sitoumus tukee tavoitteiltaan ja askeliltaan YK:n yritysvastuualoitteen, UN Global Compact:in CEO Water Mandate -aloitetta kytkien lisäksi vesivastuullisuuden kansalliseen kestävän kehityksen viitekehykseen.

Sitoumuksen perustajat Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus Luke, Suomen ympäristökeskus Syke, Teknologian tutkimuskeskus VTT, maa- ja metsätalousministeriö, ulkoministeriö, ympäristöministeriö ja WWF-Suomi haastavat suomalaisyritykset tekemään oman sitoumuksensa sitoumus2050.fi-tietokantaan kuvattujen askelien mukaisesti.

Sitoumuksen perustajat edistävät kestävää veden käyttöä ja hallintaa sekä kannustavat yrityksiä niiden vesivastuutyössä ja parhaiden käytänteiden kehittämisessä.

Lisätietoa:

Aalto-yliopisto
Luonnonvarakeskus
Suomen ympäristökeskus
VTT
WWF Suomi
Maa- ja metsätalousministeriö
Ulkoministeriö
Ympäristöministeriö

Vesivastuusitoumus luo suomalaisyrityksille ja organisaatioille ensimmäistä kertaa yhteisen kehyksen arvioida ja kehittää veden käytön kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä toimiaan koko niiden arvoketjujen matkalla. Sitoumus tuo yhteen parhaat työkalut ja kansainväliset ohjesäännöt vesivastuutyön joka askeleelle riskienarvioinnista sidosryhmäyhteistyöhön.