Keinoja pienentää vesijalanjälkeä

Keinoja pienentää vesijalanjälkeä

Klikkaamalla numeroa näet kunkin ryhmän vaikutusmahdollisuuksia.

  1. Yksityiset kansalaiset

    Yksityiset kansalaiset

    Suomalaisen sinisestä vesijalanjäljestä yli 75 % on peräisin tuontituotteista. Myös harmaasta vesijäljestä osuus on lähes yhtä suuri. Vesivastuullinen kuluttaja pyrkii välttämään sellaisia ulkomaisia tuotteita, joiden tuottaminen kuluttaa paljon vettä ja aiheuttaa haitallisia päästöjä. Avainasemassa ovat maataloustuotteet; ne kattavat neljä viidesosaa tuontituotteiden aiheuttamasta sinisestä ja harmaasta vesijalanjäljestä. Erityisesti pitää kaihtaa vesikriittisillä alueilla tuotettuja ruoka-aineita. Tällaisia alueita on muun muassa Lähi-Idässä ja eri puolilla Afrikkaa ja Aasia. Myös esimerkiksi kuivuudesta kärsivässä Kaliforniassa ja osassa Espanjaa maataloustuotanto ehdyttää vesivaroja.

  2. Yritykset ja elinkeinot

    Yritykset ja elinkeinot

    Suomessa yritysten ja kuntien vesijalanjäljen pienentäminen on keskittynyt etenkin harmaaseen veteen eli jätevesien käsittelyyn. Siinä on saavutettu suurta edistystä 50 viime vuoden aikana. Tehtävää riittää vielä esimerkiksi erilaisten haitta-aineiden poistamisessa jätevesistä. Myös vedenkäyttöä pitää edelleen tehostaa ja vähentää hukkaa sekä ulottaa vesivastuullisuus koko arvoketjuun, myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Se tarkoittaa, että yritys tai kunta kantaa vastuun vedenkäytöstä ja jätevesistä toimintansa kaikissa vaiheissa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vesiriskit. Maatalouden vesijalanjälki painottuu voimakkaasti ravinnekuormitukseen, jonka takia maataloudella on elinkeinoistamme suurin harmaa vesijalanjälki. Suomalaisessa maataloudessa vesivastuullisuus tarkoittaa ennen muuta tämän kuormituksen vähentämistä.

  3. Valtio ja päätöksentekijät

    Valtio ja päätöksentekijät

    Suomen vesijalanjäljen pienentäminen on yhteinen tavoite, jonka toteuttamisessa eri osapuolilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa. Valtion ja päättäjien tehtävä on ohjata ja tukea sekä kansalaisten että yritysten ja elinkeinojen pyrkimystä viisaampaan vedenkäyttöön ja vesivastuullisuuteen. Yleisellä tasolla tämä tarkoittaa vesiasioita koskevan tietoisuuden lisäämistä ja vesiviisaan kiertotalouden edistämistä sekä näkökulman huomioon ottamista kehityshankkeissa, lainsäädännössä ja muun muassa maatalous-, teollisuus- ja kauppapolitiikassa. Konkreettisia valistus- ja tukitoimia ovat kansalaisille ja yrityksille tarjottavat välineet vesijalanjäljen laskemiseen, tuotteiden ja tuotantotapojen vertailuun sekä vesivastuullisuuden lisäämiseen. Valtion on luonnollisesti huolehdittava myös oman vesijalanjälkensä pienentämisestä.