Umpisäiliöt ja kuivakäymälät
Jätevesien käsittely on helpompaa ja edullisempaa, jos käymäläjäte käsitellään erillään muusta kotitalouden jätevedestä. Moni kunta edellyttää erillistä käsittelyä pohjavesialueilla.
Jätevedet voidaan jakaa mustiin ja harmaisiin jätevesiin. Musta jätevesi sisältää WC-vesiä, harmaa jätevesi on muuta kotitalouden jätevettä. Suurin osa jätevesien sisältämistä ravinteista – fosfori ja typpi – on peräisin mustista vesistä eli virtsasta ja ulosteista. Muille kuin käymälän jätevesille riittää usein yksinkertaisempi käsittely. WC-vesien ja harmaiden jätevesien käsittely erikseen on usein järkevä vaihtoehto, mikäli kiinteistön viemäröinti sen sallii. Tällöin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön ja käsitellään vedenpuhdistamolla ja harmaat vedet käsitellään paikan päällä. Toinen mahdollisuus on hankkia kuivakäymälä, jolloin käymäläjäte voidaan kompostoida ja ottaa ravinteet hyötykäyttöön lannoitteena.
Umpisäiliö
Yleisin tapa käsitellä pelkkiä käymäläjätevesiä on koota ne umpisäiliöön, josta ne kuljetetaan loka-autolla jätevedenpuhdistamolle. Harmaille vesille rakennetaan tällöin oma käsittelyjärjestelmänsä.
Umpisäiliöitä on erikokoisia: 1,5 m3–10 m3. Umpisäiliö varustetaan ylärajahälytyksellä ja tyhjennetään säiliön täyttyessä. Säiliötä valittaessa on hyvä ottaa huomioon paikkakunnalla toimivien tyhjennysautojen kapasiteetti. Tyhjennyskertoja voidaan vähentää, kun tavallisen vesivessan sijaan käytetään vähävetistä käymälää, jossa huuhteluvettä kuluu vähemmän.
Kuivakäymälät
Toinen tapa käymäläjätteen erotteluun harmaista vesistä on kuivakäymälä. Kuivakäymälän voi asentaa rakennuksen ulko- tai sisätilaan käymälän tyypistä riippuen. Jotkin käymälät on tarkoitettu sijoitettavaksi rakennuksen sisälle samaan tapaan kuin vesi-wc, ja ne saattavat olla sähkökäyttöisiä (esim. polttavat tai pakastavat käymälät).
Kuivakäymälät ovat teknisesti yksinkertaisia eikä niiden toiminta edellytä veden käyttöä. Suurin osa ulos sijoitettavien käymälöiden säiliöistä pitää kuitenkin lämpöeristää, jotta biologinen hajotustoiminta pysyy yllä eikä etenkään virtsankeräysastia jäädy. Myös käymälän putket voivat vaatia lämpöeristyksen, jotta ne eivät tukkeudu tai halkeile pakkasessa. Myös ilmanvaihtoon tulee kiinnittää erityistä huomiota: sen on oltava riittävän tehokas eikä sitä voi yhdistää rakennuksen muuhun ilmanvaihtoon.
Neste ja kiintoaines voidaan joko erotella toisistaan tai kerätä samaan säiliöön. Joissakin käymälätyypeissä on myös useita säiliöitä, jolloin kompostointi voidaan suorittaa samassa säiliössä, mihin jäte kerätään. Säiliöiden koko vaihtelee. Suurimpia ovat usean asukkaan omakotitalon kellariin sijoitettavat isot kontit, pienimpiä vähäiseen mökkikäyttöön tarkoitetut säiliöt. Säiliöissä voi olla mahdollista kompostoida myös kotitalousjätettä.
Lisätietoja:
- Sisäkuivakäymälän ABC – hankinta
- Sisäkuivakäymälän ABC – laitemallit
- Käymäläseura Huussi Ry
- Talvimökin vesihuolto (käymälän jäätymisen estäminen)
Kuva: © Kalevi Rytkölä, Yle
