Kuka voi kunnostaa?

Kuka voi kunnostaa?

Laajoissa kunnostuksissa ensimmäinen askel on käynnistää paikallinen yhteistyö. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat vesialueen omistajat, lähistöllä asuvat vakituiset asukkaat, mökkiläiset, kalastajat, kalatalousalueet ja ELY-keskus.

Osakaskunnalle kuuluu kalastuslain mukaan kalastuksen harjoittaminen ja kalakannan hoito. Osakaskunta on keskeinen taho kunnostushankkeissa: se voi päättää lupien hakemisesta kunnostustoimille tai myöntää luvan hoitokalastuksiin.

Kunnostushanketta voi lähteä viemään eteenpäin osakaskunnan tai esimerkiksi kylätoimikunnan voimin. Jos osapuolia on paljon – alueella on useita osakaskuntia, paljon jakamattomia vesialueita tai suuri joukko aktiivisia osallistujia –, kannattaa toiminta aloittaa perustamalla vesistölle oma suojelu- tai hoitoyhdistys. Yhdistys voi pitää yhteyttä viranomaisiin ja hakea rahoitusta kunnostukselle.

Etenkin laajoissa kunnostushankkeissa kannattaa jo alkuvaiheessa perustaa ryhmä, johon kuuluu esimerkiksi osakaskuntien, suojelu- tai hoitoyhdistyksen ja kunnan edustajia sekä muita paikkakuntalaisia ja ELY-keskus.

Rannan siistimistä ja pieniä niittoja voi tehdä kuka tahansa omalla tontillaan. Naapurin suostumus on syytä pyytää esimerkiksi tonttien välissä olevan ruovikon niittoon.

Tavoite

Tavoitteen asettelu

Vesistön kunnostus alkaa tavoitteiden asettamisella ja kunnostusaloitteen tekemisellä. Hankkeen tavoitteiden tulee olla realistiset, jotta ne on mahdollista saavuttaa. Kunnostus voi olla monitavoitteista, ja on tärkeää sovittaa yhteen eri tavoitteet. Tavoitteet kumpuavat vesistön ongelmista, vesipuitedirektiivistä, luontoarvojen suojelusta sekä vesistön käyttäjien toiveista. Alussa on hyvä laatia esiselvitys, jota voi esitellä yleisötilaisuudessa.

Tavoitteiden asettamiseksi:
tunnistetaan tarve ja ongelma
laaditaan esiselvitys
kysytään lähivesistön käyttäjien ja toimijoiden toiveet ja huolet
selvitetään kohteen perustiedot ja erityispiirteet.

Heti aluksi on hyvä ottaa yhteyttä asiasta vastaavaan ELY-keskukseen, josta saa käytännön ohjeita ja tukea kunnostussuunnitelman tekoon.

Selvitys

Perustietojen selvittäminen

Ennen kunnostussuunnitelman tekoa, pitää selvittää vesistön perustiedot. Tarvittavia tietoja ovat:
perustiedot kohteesta (mm. valuma-alueen koko ja maankäyttö, kunnostettavan kohteen pinta-ala tai pituus)
hydrologiset perustiedot (mm. syvyystiedot, virtaama, veden viipymä)
vedenlaatutiedot
kuormituslähteet
kasvillisuuden ja kalaston tila
kohteen ja sen ranta-alueiden käyttö (esim. kalastus, vedenotto, veneily)

Suunnitelma

Kunnostussuunnitelman laadinta

Hyvä ja selkeä kunnostussuunnitelma on edellytys kunnostuksen onnistumiselle. Suunnitelmasta selviää, mitä toimenpiteitä on tarkoitus tehdä, miksi, millä aikataululla, kenen toimesta ja mitä menetelmää käyttäen. Huolellisesti tehty suunnitelma on kunnostuksen käsikirjoitus, jonka avulla hanketta on helppo esitellä yleisölle ja viranomaisille ja hakea hankkeelle rahoitusta.

Hyvä kunnostussuunnitelma sisältää muun muassa seuraavat asiat:
kohteen perustiedot
ranta- ja vesialueen omistustiedot
kuvaus kohteen nykytilasta ja ongelmista
arvio kuormituksen määrästä ja laadusta
kuvaus luontoarvoista (mm. suojelualueet, uhanalaiset lajit ja luontotyypit)
tiedot kalastuksesta ja virkistyskäytöstä
tiedot aiemmin toteutetuista hankkeista
hankkeen tavoitteet
kunnostettavien alueiden sijainnit ja kunnostusmenetelmät
kunnostukseen osallistuvat tahot ja viestintäsuunnitelma
suostumukset, sopimukset, luvan tarve
kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
kuvaus kunnostuksen toteuttamisesta, valvonnasta ja työnaikaisesta seurannasta
kohteen seuranta- ja hoitosuunnitelma

Kunnostussuunnitelma voidaan laatia itse, teettää palkatulla suunnittelijalla tai tilata konsultilta, hankkeen koon ja tavoitteiden mukaan. Suunnitelmaan kannattaa pyytää kommentteja kaikilta hankkeeseen osallistuvilta tahoilta.

Suunnitteluapu

Apua suunnittelun tueksi

Apua suunnitteluun voi kysyä esimerkiksi:
alueelliselta vesiensuojeluyhdistykseltä
alueelliselta vesistökunnostusverkostolta
alueella toimivalta vesienhoidon organisaatiolta esim. säätiöltä tai neuvottelukunnalta
alueelliselta kalatalouskeskukselta
ELY-keskuksesta
ProAgriasta
Suomen metsäkeskuksesta
Suomen riistakeskukselta
vesialan konsulttitoimistosta