Rannikkovesien laajin ongelma on rehevöityminen. Rehevöityminen aiheuttaa sinileväkukintoja, rantojen liiallista ruovikoitumista ja veden samenemista. Muita rehevöitymisen merkkejä ovat rihmalevien lisääntyminen ja rakkohaurun taantuminen. Rehevöitymisen ohella rannikkovesien tilaa ja monimuotoisuutta heikentävät muun muassa vesiliikenne, vesi- ja rantarakentaminen, rantojen ja veneväylien ruoppaukset sekä vieraslajien leviäminen.

Rannikkovesien tilaa voidaan parantaa erilaisilla kunnostustoimilla. Kunnostamiseen ei kuitenkaan kannata ryhtyä suinpäin, vaan se on suunniteltava huolellisesti. Myös lupa-asiat on selvitettävä. Esimerkiksi luonnontilaiset, enintään kymmenen hehtaarin suuruiset fladat ja kluuvijärvet ovat vesilain mukaan erityisesti suojeltuja vesiluontotyyppejä, joiden kunnostus on suunniteltava tarkkaan. ELY-keskuksesta saa neuvoja suunnittelun tueksi.

Tutustu rannikkovesien kunnostusmenetelmiin.

Kuva: © Sanna Kuningas, Luonnonvarakeskus
Lisää aiheesta:

Vesi.fi:
Vesistökunnostus (teemasivu)

Muualla verkossa:
Fladojen, kluuvien ja kluuvijärvien kalataloudelliset kunnostukset Merenkurkun rannikolla : Mallilajeina ahven ja hauki (Luke)