Kutupaikat kartalle – Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueen pilottihanke
Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueella kunnostetaan kalojen kutu- ja poikastuotantoalueita. Kunnostus perustuu kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. Ensivaiheessa selvitettiin kunnostettavat kohteet, seuraavaksi kartoitetaan mahdolliset yhteistyökumppanit ja rahoituslähteet. Sen jälkeen päästään suunnittelemaan ja toteuttamaan varsinaisia kunnostustoimia.
Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalue sijaitsee pääosiltaan Rauman, Eurajoen, Euran ja Säkylän kuntien alueella. Siihen sisältyy merialuetta ja Selkämeren rannikkoa sekä erikokoisia järviä ja virtavesiä.
Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueelle tehtiin vuonna 2021 käyttö- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelman laati Pyhäjärvi-instituutti, jonka erityisosaamisalaa on vesistöjen tila, vesiensuojelu ja vesistökunnostus. Paikallisena toimijana Pyhäjärvi-instituutti tuntee hyvin Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueen vesistöt.
Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitettiin selvitettäväksi, mitä tarpeita ja mahdollisuuksia on tehdä kunnostustoimia kalatalousalueen rannikolla, kuten ennallistaa kalojen kutu- ja poikastuotantoalueita tai rakentaa uusia kutupaikkoja. Mahdollisiksi kunnostuskohteiksi tunnistettiin Lapinjoen suun lähialueet, erityisesti Orjansaaren ja Melaluoto–Hepoluodon alueet sekä yleisesti matalat lahdenpohjukat.
Ensin selvitettiin kunnostuskohteet
Ennen kunnostusten aloittamista kalatalousalue halusi selvittää tarkemmin mahdolliset kohteet ja niiden kunnostamisen edellytykset. Selvitystä varten käynnistettiin Kutupaikat kartalle -hanke, jolle saatiin rahoitusta kalatalouden edistämismäärärahoista Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.
Selvitys toteutettiin yhteistyössä Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen, vesialueen omistajien ja kalastajaryhmien kanssa. Hankkeesta tiedotettiin kalatalousalueen omissa kanavissa, ja aiheesta pidettiin esitelmä kalatalousalueen vuosikokouksessa, joka olikin hyvä paikka tavoittaa monipuolisesti kalavesien käyttäjäryhmät. Tietoa jaettiin myös muun muassa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoiman Satavesi-ohjelman tilaisuuksissa. Satavesi-tilaisuudet poikivat muutaman yhteydenoton ja mahdollisen yhteistyökumppanin tuleviin kunnostuksiin.
Selvityshankkeen aikana saatiin hyödyllistä tietoa paikallistahoilta muun muassa hyviksi tiedetyistä kutupaikoista. Hyviä vinkkejä saatiin esimerkiksi kahdelta vesialueen osakaskunnalta sekä Lapinjoen vesiensuojeluyhdistykseltä.
Selvitys valmistui kesällä 2023. Yhteydenottojen ja karttatarkastelun perusteella 23 kohdetta nostettiin selvitysraporttiin. Niistä seitsemään tehtiin kenttäkäynnit ja kunnostusehdotukset. Erinomaisiksi kunnostuskohteiksi arvioitiin Saukonjärvi, Pohjanrannanviikki ja Uunanlampi. Niihin ehdotetaan muun muassa kosteikkojen laikutusta ja uomien avaamista. Jotta kunnostuksesta saadaan laajempaa hyötyä, tutkitaan myös mahdollisuuksia hallita entistä paremmin vesialueisiin kohdistuvaa kuormitusta.
Seuraavaksi kartoitetaan kumppanit ja rahoitus
Seuraava vaihe on kartoittaa sopivia yhteistyökumppaneita ja etsiä rahoituslähteitä. Kalatalousalue pyrkii löytämään rahoituskanavia ja mahdollisia lisäresursseja muun muassa hyödyntämällä Rahat pintaan -sivustoa, Vesistökunnostusverkostoa ja Satavesi-ohjelmaa. ELY-keskuksen kautta kanavoituvasta avustusmahdollisuudesta keskustellaan jo ennen hakemuksen jättämistä ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa.
Kalatalousalueella on omaa osaamista hankkeen hallinnointiin sekä erinomaiset kontaktit vesialueen omistajiin eli jäsenistöönsä. Lisäosaamista kalatalousalue tarvitsee ainakin maastotöiden suunnitteluun ja lupakysymyksiin. Konkreettisia lisäkäsiä ja yhteistyökumppaneita tarvitaan erityisesti varsinaisten kunnostusten toteuttamiseen.
Lopuksi seurataan vaikutuksia
Kun kunnostustyöt saadaan aikanaan valmiiksi, pitää vielä seurata kohteiden kunnon kehittymistä ja kunnostusten muita vaikutuksia. Seurannassa voidaan hyödyntää esimerkiksi riistakameroita. Niistä on saatu hyviä kokemuksia ainakin Suomen Vapaa-ajankalastajien Haukitehdas-hankkeessa.
Seurannan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat paikalliset asukkaat ja toimijat, jotka tuntevat alueen ja liikkuvat siellä säännöllisesti. Heiltä saadaan hyödyllisiä havaintoja esimerkiksi kudulle nousevista kaloista ja kasvillisuuden kehittymisestä.
Lue lisää:
Satavesi-ohjelma (ELY-keskus)
Haukitehdas (Vapaa-ajan kalastajat)
