teemana:
Kalatalousalueet vesienhoitajina
Kalatalousalueet edistämässä vesien hyvinvointia
Kalataloudella ja vesienhoidolla on yhteinen päämäärä: vesien hyvä tila. Kalatalousalueiden ja vesienhoidon toimijoiden yhteistyöllä voidaan saada vaikuttavampia tuloksia yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Kestävä kalatalous saavutetaan parhaiten, kun eri tahojen voimavarat yhdistetään.
Kalakannat säilyvät vahvoina ja tuottavina vain, kun kaloille on tarjolla sopivia ja hyvälaatuisia elinympäristöjä. Eri kalalajeilla on toki erilaisia vaatimuksia. Kuha viihtyy sameavetisillä järvillä ja taimen vaatii hapekasta jokivettä, kun taas monet särkikalat selviävät melko vaatimattomissa oloissa. Kaikki kalalajit tarvitsevat kuitenkin riittävästi sopivia lisääntymis- ja poikasalueita sekä ravintoa ja happea. Vesistöjen hyvä kunto on kestävän kalatalouden kulmakivi.
Kalatalousalueiden lakisääteinen tehtävä on kehittää alueensa kalataloutta ja edistää kalavarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Tältä teemasivulta löydät käytännönläheiset ohjeet kalatalousalueille kunnostushankkeen aloittamiseen, yhteistyökumppaneiden löytämiseen ja menestyksekkään vesistökunnostuksen toteuttamiseen.
Mitä kalatalousalueet ovat ja mitä ne tekevät?
Kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden jäseniä ovat vesialueen omistajat (yksityiset ja osakaskunnat) ja erikseen vahvistetut valtakunnalliset kalastusalan järjestöt. Kalatalousalueen toimielimiä ovat yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja.
Suomessa on yhteensä 118 kalatalousaluetta. Kalatalousalueiden yhteystiedot ja sijainnit kartalla löytyvät Kalatalouden Keskusliiton kotisivuilta (ahven.net).
Kalatalousalueiden lakisääteisiin tehtäviin kuuluu kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu, käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laadinta, hyväksytyn suunnitelman toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta sekä kalastuksen ja kalakantojen hoitotoimien seurantatietojen kerääminen.
Kalatalousalueen toimintaa ohjaa alueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmat on vahvistettu ELY-keskuksessa ja ne ovat lainvoimaisia. Vesienhoidon tavoitteita on niissä määritelty kalakantojen hyvinvoinnin kautta. Suunnitelmiin on usein kirjatta esimerkiksi kutualueiden parantaminen, hoitokalastukset ja vaelluskalojen huomioiminen vesistöhankkeissa ja kalastuksessa.
Lue lisää:
ahven.net (Kalatalouden keskusliitto)
Numeroita kalataloudesta
Suunnitelmat luovat perustan toiminnalle
Kalatalousalueiden tärkeimmät toimet on kirjattu niiden laatimiin kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmiin. Suunnitelmien tulee noudattaa kansallisia kalatalouden strategioita.
Kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmat sisältävät liittymäkohtia vesien- ja merenhoidon suunnitelmiin. Vesien- ja merenhoitosuunnitelmat ovat valtioneuvoston hyväksymiä, ja tuoreimmat suunnitelmat kattavat vuodet 2022–2027. Konkreettiset toimet esitetään suunnitelmia täsmentävissä toimenpideohjelmissa. Vesien- ja merenhoidon suunnittelulla pyritään muun muassa vähentämään vesien kuormitusta ja rehevöitymistä, kunnostamaan vesistöjä ja suojelemaan kalakantoja. Tarkasteluissa otetaan huomioon myös eri elinkeinojen tarpeet.
Kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä vesien- ja merenhoitosuunnitelmat määrittelevät yhdessä sangen kattavasti ne toimet, joita kalatalousalueilla tarvitaan ja tavoitellaan. Yhteisiä tavoitteita on esimerkiksi kunnostaa rannikon kevätkutuisten kalojen – ahvenen ja hauen – lisääntymisalueita. Oikein kohdennetulla kalastuksella on toisaalta mahdollista vaikuttaa joillakin vesialueilla tehokkaasti vedenlaatuun.
Tutustu vesienhoidon ja kalatalouden strategioihin ja suunnitelmiin.
Lisää tietoa:
Vesien- ja-merenhoidon suunnitelmat (ymparisto.fi)
Kuva: Pixabay
Yhteistyöllä parempaan tulokseen
Kalatalousalueilta löytyy omasta takaa paljon kalatalouden asiantuntemusta. Niiden jäsenistöön kuuluu sekä valtakunnallisten kalatalouden järjestöjen edustajia että vesialueen omistajia, joilla on hyvä paikallistuntemus. Toimielimissä on usein kalatalouden ammattilaisia, biologeja ja aktiivisia kalastus- ja luontoharrastajia.
Vesistökunnostuksissa tarvitaan kalatalouden osaamisen lisäksi myös vesistön tilaan vaikuttavien tekijöiden tuntemusta. Hankkeesta riippuen, tietoa voidaan tarvita esimerkiksi kohdevesistön ja sen valuma-alueen ominaispiirteistä, kuormituksesta, teknisistä ratkaisuista, toimenpiteiden vaikutuksista ja mahdollisista riskeistä. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on usein välttämätöntä, jotta paras ja monipuolisin osaaminen saadaan käyttöön vahvistamaan kalakantoja ja kohentamaan kalavesiä!
Toimijoiden yhteistyö laajentaa rahoitusmahdollisuuksia ja tuo uusia ratkaisuja omarahoituksen järjestämiseen. Joissakin rahoitusmalleissa omarahoituksen voi korvata talkootyöllä ainakin osittain. Alueen muut toimijat saattavat mielellään tukea kalakantojen ja luonnon tilan parantamista, joten esimerkiksi yrityksiltä, yhdistyksiltä, säätiöiltä ja kunnalta kannattaa kysyä avustuksia omarahoituksen kattamiseen. Toimet, joilla lisätään luonnon monimuotoisuutta ja hoidetaan vesiä ja kalakantoja, palvelevat useita eri tavoitteita: ne parantavat alueen asukkaiden hyvinvointia, tukevat luonnon virkistyskäyttöä ja edistävät kalatalouden ohella myös muita elinkeinoja, kuten matkailua.
Kalatalousalueen mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi muut kalatalousalueet, vesialueen omistajat, paikalliset vesienhoitoyhdistykset ja muut yhdistykset sekä kunnat ja ELY-keskukset. Alueen toimijoista löytyy kattavasti tietoa vesistökunnostusverkostojen kautta.
Lisää tietoa:
Vesi.fi:
Vesistökunnostusverkosto (teemasivu)
Kuva: © Mikko Suonio
Kunnostushankkeen toteuttaminen
Kunnostushanke lähtee yleensä liikkeelle siitä, että vesistöä ja kalakantoja vaivaavat ongelmat tiedostetaan ja pyritään löytämään niihin ratkaisu. Kunnostushankkeen onnistumiselle on tärkeää, että ongelmien syyt ja kunnostuskohteen ominaispiirteet tunnetaan hyvin. Taustatietojen kerääminen ja analysointi ovat siten olennainen osa kunnostushanketta. Hankkeen kaikissa vaiheissa voi ja kannattaa matalalla kynnyksellä kysyä apua hankeneuvontaa tarjoavalta taholta.
Parhaimmillaan kunnostuksella saavutetaan muitakin kuin kalataloudellisia hyötyjä. Monitavoitteisella hankkeella voidaan vaikuttaa moniin asioihin, kuten vesistökuormituksen vähentämiseen ja luonnon monimuotoisuuden sekä virkistysarvojen parantamiseen. Laajempi hanke myös kiinnostaa, saa helpommin kannatusta ja siihen sitoudutaan laajasti. Lisäksi hankkeen rahoitusmahdollisuudet paranevat.
Tutustu kalataloudellisen kunnostushankkeen vaiheisiin.
Kuva: © Daddy Finland
