Kalankasvatus ja perkaamotoiminta vaativat ympäristöluvan ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 c mukaisesti:

”11 C) Kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä.”

Ympäristölupaa haetaan aluehallintovirastolta. Voit hakea lupaa aluehallinnon sähköisestä asiointipalvelusta, kohdasta ”Ympäristöasioiden lupapalvelu”. Palvelu ohjaa lupahakemuksen täyttämisessä. Aluehallinnon ohjaus- ja neuvontasivusto antaa lisätietoja ympäristöluvan hakemisesta.

Ympäristölupa (ymparisto.fi)
Ympäristölupa (Suomi.fi)
Aluehallinnon sähköinen asiointipalvelu (aluehallintovirasto)
Ohjeita vesi- ja ympäristölupahakemusten laatimiseen (aluehallintovirasto)

Ennen kuin aluehallintovirasto antaa lupapäätöksen, se lähettää lupahakemuksen lausunnolle Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Lausunnossaan ELY-keskus tarkastelee luvan myöntämisen edellytyksiä ja ottaa huomioon muun muassa toiminnan vesistövaikutukset sekä vaikutukset luonnonsuojelualueisiin.

Aluehallintoviraston myöntämän kalankasvatuslaitoksen ympäristöluvan valvonta kuuluu ensisijaisesti ELY-keskukselle. Kunnat valvovat kuntien viranomaisten myöntämiä kalanperkaamojen lupia. Valvonnan apuna käytetään laitosten toimittamia vuosiraportteja sekä päästö- ja vaikutustarkkailuraportteja.

Kalankasvatukseen liittyvien rakennelmien teko tai veden johtaminen laitokselle vaativat usein vesilain mukaisen vesitalousluvan. Vesitalousluvan tarve määräytyy hankkeesta aiheutuvien vaikutusten perusteella. Lisäksi tiettyihin, vesilaissa erikseen lueteltuihin hankkeisiin tarvitaan aina vesitalouslupa. Näihin kuuluu muun muassa pohjaveden ottaminen, kun otettava määrä on yli 250 kuutiometriä vuorokaudessa.

Luvan tarve määritellään vesilain 3 luvun 2 ja 3 §:ssä. Mikäli olet epävarma luvan tarpeesta, voit pyytää siitä lausunnon alueelliselta ELY-keskukselta tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Vesitalouslupaa haetaan aluehallintovirastolta. Voit hakea lupaa aluehallinnon sähköisestä asiointipalvelusta, kohdasta ”Ympäristöasioiden lupapalvelu”. Palvelu ohjaa lupahakemuksen täyttämisessä. Aluehallinnon ohjaus- ja neuvontasivusto antaa lisätietoja vesitalousluvan hakemisesta.

Vesilupa (ymparisto.fi)
Vesitalouslupa (Suomi.fi)
Aluehallinnon sähköinen asiointipalvelu (aluehallintovirasto)
Ohjeita vesi- ja ympäristölupahakemusten laatimiseen (aluehallintovirasto)

Yhteensovittamisen perusedellytys on, että hankkeelle haetaan ympäristönsuojelulain, vesilain tai maa-aineslain mukaista lupaa. Jos näiden lisäksi haetaan muuta ympäristöllistä lupaa – luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa, maankäyttö- ja rakennuslain, kaivoslain tai vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain mukaista lupaa – hakija voi pyytää luvan käsittelijältä hankkeensa luville yhteensovittamista. Luvat voi halutessaan hakea myös erikseen.

Yhteensovitettavissa hankkeissa luvan käsittelijä – aluehallintovirasto tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen – toimii niin sanottuna yhteensovittavana viranomaisena ja koordinoi hakijan ja lupaviranomaisten välistä yhteistyötä. Koordinoinnissa sovitetaan lupamenettelyjen eri käsittelyvaiheet ajallisesti yhteen niin, että lupa-asiat voidaan mahdollisuuksien mukaan hoitaa kerralla.

Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittaminen (ymparisto.fi)

Lyhytaikaiseen koetoimintaan ei yleensä tarvita ympäristölupaa – paitsi siinä tapauksessa, että toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelain 17 § 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, jolloin toiminnalle on haettava ympäristölupa.

Koetoiminnaksi katsotaan lyhytaikainen toiminta, jonka tarkoitus on kokeilla uutta tekniikkaa, raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää taikka puhdistuslaitetta tai jätteenkäsittelymenetelmää. Kokeilun tavoite on saada tietoa toiminnan vaikutuksista tai käyttökelpoisuudesta taikka muusta vastaavasta seikasta.

Vaikka koeluonteinen toiminta ei vaadi ympäristölupaa, siitä on kuitenkin tehtävä ilmoitus. Ilmoituksesta säädetään ympäristönsuojelulain 119 §:ssä. Ilmoitus tehdään sille lupaviranomaiselle, joka on toimivaltainen ratkaisemaan toimintaa koskevan luvan eli joko aluehallintovirastolle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus tehdään sähköisesti viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Toiminnanharjoittajan asemassa oleva luonnollinen henkilö voi halutessaan jättää ilmoituksen paperisena. Ilmoitukseen tulee liittää suunnitelma kokeilun toteuttamisesta.

Ennen ilmoituksen tekemistä on hyvä ottaa yhteyttä asiassa toimivaltaiseen viranomaiseen, jotta voidaan selvittää, voiko koeluonteiseksi tarkoitettua toimintaa harjoittaa ilmoituksen perusteella vai onko toimintaan haettava ympäristölupa.

Ilmoituksen sisältö on määritelty ympäristönsuojeluasetuksen 24 §:ssä. Ilmoituksen tulee sisältää:

• ilmoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
• toiminnan sijainti;
• työn, toimenpiteen tai tapahtuman laatu, kesto ja laajuus;
• arvioidut tiedot päästöistä;
• suunnitellut ympäristönsuojelutoimet;
• toiminnan vaikutukset ympäristöön;
• tiedot toimintaa koskevista luvista sekä viranomaisten antamista lausunnoista.

Aluehallintovirastolle jätettävän koetoimintailmoituksen voi tehdä aluenallinnon sähköisessä asiointipalvelussa, kohdassa Ympäristöluvat → Ympäristönsuojelulain mukaiset ilmoitukset → Koeluonteinen toiminta.

Kertaluonteiset ilmoitusmenettelyt (ymparisto.fi)
Aluehallinnon sähköinen asiointipalvelu (aluehallintovirasto)

Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä laitoksen päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta. Usein myös vesitalousluvassa edellytetään, että luvanhaltija tarkkailee toimintansa vesistövaikutuksia. Suunnitelman vesistötarkkailusta laatii yleensä toiminnanharjoittajan palkkaama konsultti. Suunnitelman hyväksyy ELY-keskus.

Vesistötarkkailussa seurataan sitä, miten kalankasvatuslaitoksen aiheuttamat ravinnepäästöt ja muu mahdollinen kuormitus vaikuttavat vesistössä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tarkkailukohteina voivat olla veden laatu, eliöstö, pohjan tila ja rannat laitoksen vaikutusalueella. Biologinen tarkkailu toteutetaan yleensä muutaman vuoden välein, ja sen piiriin kuuluvat tavallisesti pohjaeläimet, kasviplankton, päällyslevät ja vesikasvit. Tarkkailun toteuttaa käytännössä toiminnanharjoittajan palkkaama konsultti. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu ja laboratorion akkreditoitu.

Vesistötarkkailusta raportoidaan viranomaisille sen mukaan kuin on kirjattu hyväksyttyyn tarkkailuohjelmaan. Yleensä tarkkailusta raportoidaan vuosittain.