Tammelan Pyhäjärven säännöstely

Kuhalankosken pato

Vesistökuvaus

Loimijoki on Kokemäenjoen sivuhaara, joka saa alkunsa Tammelan Pyhäjärvestä ja laskee Kokemäenjokeen Huittisissa. Loimijoen valuma-alueen pinta-ala on 3 140 neliökilometriä ja järvisyys 2,7 prosenttia. Etenkin valuma-alueen alaosa on vähäjärvistä. Loimijoki virtaa alavien maanviljelysalueiden läpi. Loimijoen alue on tulvimiselle herkkää. Huittisten alue on nimetty merkittäväksi tulvariskialueeksi.

Loimijoen varrella on useita pieniä patoja ja voimalaitoksia, jotka säännöstelevät joen vedenkorkeutta. Joessa olevilla voimalaitoksilla ei ole veden varastointitilaa. Siksi vain Tammelan Pyhäjärveä säännöstelevä Kuhalankosken voimalaitospato vaikuttaa Kokemäenjoen virtaamiin.

Loimijokea säännöstellään Kuhalankosken, Vieremänkosken, Jokioistenkosken, Vesikosken, Hirvikosken, Vuolteen, Sallilankosken ja Rutavan padoilla. Rutavaa lukuun ottamatta voimalaitokset tuottavat sähköä yleiseen jakeluverkostoon.

 

Pääkuva: Kuhalankosken pato 22.8.2023 © Milla Torkkel

Jokiuoma Kuhalankosken padon alapuolella

Säännöstelyn erityispiirteet

Säännöstelystä ja sen valvonnasta vastaavat tahot

Pyhäjärveä säännöstellään vesilain mukaisen luvan perusteella. Luvan haltija on Loimijoen yläjuoksun perkausyhtiö.

Säännöstelyä hoidetaan Kuhalankosken padolla. Padon omistaa Forssan kaupunki. Kaupunki on vuokrannut padon yhteydessä olevan voimalaitoksen ERos Power Ky:lle, joka on sitoutunut hoitamaan säännöstelyä.

Hämeen ELY-keskus valvoo juoksutussäännön noudattamista ja sitä, että luvassa määrättyä padotuskorkeutta (N60+ 96,60 m) ei ylitetä. Hämeen ELY-keskuksen vesilainvalvoja saa tiedon Suomen ympäristökeskuksen vesistömallista, jos vedenkorkeus padolla on ylittänyt tason N60+ 96,65 m. Hämeen ELY-keskus ei voi määrätä juoksutuksen määrää, vaan sitä tulee säätää juoksutussäännön mukaan.

Säännöstelylupa ja juoksutussääntö

Säännöstelylupa liittyy 1950-luvulla toteutettuun perkaus- ja kuivatushankkeeseen ja sen tarkoituksena on ollut taata peltojen viljelykelpoisuus ja kuivatus. Vuonna 1992 lupaa on muutettu Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä. Muutoksen tarkoituksena on ollut maankuivatuksen tarpeiden ohella turvata virkistyskäytön kannalta sopivat vedenkorkeudet kesäaikaan sekä riittävä juoksutus Loimijokeen.

Vedenkorkeutta seurataan Kuhalankosken padolla olevalla vedenkorkeusasteikolla ja Pyhäjärven Saaren asteikolla, joka sijaitsee Kuivajärven ja Pyhäjärven välisessä kapeikossa. Säännöstelyluvan mukaan Kuhalankosken padon tulvaluukkujen yläreuna saa olla enintään korkeudella N60+ 96,60 metriä, eikä vedenkorkeus padolla saa ylittää tätä tasoa. Vedenjuoksua padolla on säännösteltävä luvan juoksutussäännön mukaisesti. Juoksutus on määritelty Pyhäjärven eri vedenkorkeuksille ja ajanjaksoille. Suurimman osan vuotta juoksutus toimii purkautumiskäyrän tavoin eli mitä korkeampi on Pyhäjärven vedenkorkeus, sitä suurempi juoksutuksen tulee olla. Kevättulvaan varautumiseksi Pyhäjärven veden pintaa lasketaan maaliskuun alun lumen vesiarvon perusteella. Varautuminen tehdään 1.4. mennessä ja sitä suurempana, mitä enemmän lunta on. Kevättulvan aikana vedenkorkeus Pyhäjärvellä pyritään nostamaan 20.5. tavoitetasoon N60+ 96,95 metriä.

Ainoastaan kevättulva-aikana 1.4.–20.5. juoksutus voi olla niin suuri kuin patoaukot vetävät, muuna aikana suurin sallittu juoksutus on 20 m3/s. Minimijuoksutus on maaliskuussa 1,0 m3/s, 20.5.–31.12. 0,8 m3/s ja muina aikoina 1,2 m3/s.

Säännöstelyn haasteita

Luvan kalenterisidonnaisuuden haasteet ovat tulleet esiin monesti. Haasteita ovat aiheuttaneet niin kesän kuivuudet kuin talven ja kevään tulvatkin. Keväisin haasteena on ollut tavoitekorkeuden saavuttaminen, koska tulvahuippu on usein mennyt jo ennen juoksutussääntöön kirjattua ajankohtaa 20.5. Kuivina kesinä puolestaan juoksutussäännön mukaisen minimijuoksutuksen toteuttaminen saattaa aiheuttaa ongelmia. Ilmastonmuutoksen myötä talvitulvat ja kuivat kesät yleistyvät ja rankkasadetulvien ennustetaan lisääntyvän.

Kuhalankosken padon korjaus

Kuhalankosken padon korjaustyö valmistui 2020. Padon vanhimmat osat on suunniteltu ja rakennettu jo 1880-luvulla. Korjaustyö koski patorakennetta sekä padon ylä- ja alapuolisia rantamuureja noin 30 metrin matkalta padolta ylä- ja alajuoksun suuntaan.

Kuva: Jokiuoma padon alapuolella © Milla Torkkel 2020

Kuhalankosken pato

Säännöstelyn kehittäminen

Loimijoen padotus-ja juoksutusselvitys

Hämeen ELY-keskus käynnisti 2016 padotus- ja juoksutusselvityksen, jossa selvitettiin mahdollisuuksia vähentää tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia Loimijoella. Selvityksessä tarkasteltiin, miten erityisesti Tammelan Pyhäjärven säännöstelyä tulisi kehittää, jotta säännöstely huomioisi paremmin Loimijoen vesistön erilaiset käyttötarpeet. Tuolloin edeltävien vuosien talvitulvat ja keväiden aikaisuus olivat osoittaneet Tammelan Pyhäjärven kalenteriin sidotun säännöstelyluvan lupamääräykset hankaliksi.

Padotus- ja juoksutusselvitys valmistui vuonna 2017, ja sen laati Suomen ympäristökeskus Hämeen ELY-keskuksen johdolla yhteistyössä luvan haltijoiden, kuntien ja muiden viranomaisten sekä sidosryhmien kanssa. Työn lopputulemana päädyttiin jatkamaan Pyhäjärven säännöstelyn kehittämistä suosituksilla. Ensimmäinen suositusten seurantakausi oli 2017–2021. Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä toteutti seurantakauden jälkeen kyselyn vesistön käyttäjille ja päätti jatkaa Pyhäjärven säännöstelyä laadittujen suositusten mukaisesti seuraavankin kauden ajan 2022–2026.

Suositusten mukaisesti jatkossakin kevättulviin varautuminen tehdään säännöstelyluvan mukaisesti maaliskuun alun lumen vesiarvon perusteella ja laskemalla vedenkorkeutta huhtikuun alkuun mennessä. Kevättulvan jälkeen Pyhäjärven vedenkorkeus nostetaan kesäkorkeuteen siten, että Kuhalankosken padotuskorkeutta ei ylitetä kuin tilapäisesti. Kesä-elokuussa vedenkorkeus pyritään pitämään lähellä Kuhalankosken padotuskorkeutta säännöstelyluvan sallimaa juoksutuksen vaihteluväliä hyödyntäen. Suosituksen tavoitteena on parantaa varautumista kesän ja alkusyksyn kuivuuteen ja turvata riittävät virtaamat myös Loimijoessa. Syksyllä ja loppuvuonna Pyhäjärven säännöstelyssä varaudutaan säännöstelyluvan mahdollistamalla tavalla sekä tulviin että kuivuuteen.

Kuva: Kuhalankosken pato 7.7.2020 © Milla Torkkel

Lisätietoja