Vesihuollon tilanteesta haja-asutusalueella

Haja-asutusalueella esimerkiksi Kainuussa on nähtävissä valtakunnallinen kehityssuunta: ulkopaikkakunnalta Etelä-Suomesta saakka matkustetaan maaseudulle viettämään aikaa työhön tai vapaa-aikaan liittyen ”kakkosasuntoon” tai majoituspalveluja tarjoavaan maaseutuyritykseen. Koronapandemian seurauksena maaseudulla tehtävä etätyö on lisääntynyt. Toimiva vesihuolto on edellytys asumiselle haja-asutusalueilla Toimivan vesihuollon merkitys on maaseudun elinkeinotoiminnan ja asumisviihtyvyyden kannalta tärkeä. Hyvin järjestetty vesihuolto vilkastuttaa haja-asutusalueille tapahtuvaa muuttoa vahvistaen maaseudulla […]

Lue lisää

Haja-asutuksen vesihuoltoon haetaan ratkaisuja

Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille päivitetään yhteinen vuoteen 2030 ulottuva haja-asutuksen vesihuoltostrategia. Strategia tukee lähes 55 000 haja-asutuksen asukkaan vesihuollon varmistamista myös tulevaisuudessa. Strategia korvaa vuonna 2004 valmistuneen Hämeen haja-asutuksen vesihuollon toteuttamisstrategian. Hämeessä haja-asutusalueiden yhteinen vesihuolto perustuu pääasiassa vesiosuuskuntien ja -yhtyminen tarjoamiin palveluihin. Suurella osalla toimijoista on haasteita tuottaa laadukkaita ja toimintavarmoja vesihuoltopalveluja. Syinä ovat […]

Lue lisää

Kansallisen vesihuoltouudistuksen visio ja toimenpideohjelma lausunnoille

Suomessa aloitetaan vuonna 2021 kansallinen vesihuoltouudistus. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille uudistuksen vision sekä toimeenpano-ohjelman luonnoksen. Luonnoksessa on listattu vesihuollon kymmenen keskeisintä kehittämistarvetta lähivuosille. Vesihuoltouudistuksen tavoitteena on varmistaa kaikille turvallinen ja laadukas vesihuolto sekä edistää vesihuollon energia- ja resurssitehokkuutta. Tavoitteena on myös alan ilmastoneutraalius. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että uusin teknologia ja kiertotalouden ratkaisut otetaan […]

Lue lisää

Vesihuollon tietojärjestelmä tarjoaa kätevän työkalun vesiosuuskunnille

Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) on ollut toiminnassa kohta viisi vuotta. Viemällä tietonsa VEETIin vesihuoltolaitokset voivat täyttää lain vaatiman raportointivelvollisuuden. Erityisesti pienet vesihuoltolaitokset voivat hyötyä palvelusta monella muullakin tapaa. Suomessa on yli tuhat vesihuoltolain mukaista vesihuoltolaitosta, eli laitosta, jolle kunta on määrittänyt toiminta-alueen. Useimmat niistä ovat haja-asutusalueella toimivia pienehköjä vesiosuuskuntia. Lisäksi on vielä satoja sellaisia vesiosuuskuntia, joille […]

Lue lisää

Tue vesihuollon kehittämistä – vastaa kyselyyn!

Läntisen Suomen alueelle laaditaan yhteinen, vuoteen 2050 ulottuva vesihuoltostrategia, joka kattaa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Hankkeen tavoitteena on selvittää, millainen on hyvä ja toimiva vesihuolto vuonna 2050 ja millaisilla toimilla siihen päästään. Osallistu kyselyyn Toimintavarma vesihuolto on eräs tärkeimmistä yhteiskunnan peruspalveluista. Vesihuollossa juomavesi otetaan pinta- tai pohjavedestä, joka puhdistetaan ja johdetaan koteihin juomavesiverkostoa pitkin. Likaantunut vesi […]

Lue lisää

Vesihuolto mukaan ilmastotalkoisiin

Tulvat, myrskyt ja pitkäaikainen kuivuus, lämpötilan nousu ja raakavesivarojen laadun vaihtelut. Ilmastonmuutosskenaariot antavat monta syytä vesihuoltolaitokselle huolehtia varautumisestaan häiriöihin. Ilmastonmuutokseen tulee sopeutua, mutta vesihuoltolaitokset pystyvät tekemään paljon myös ilmastonmuutoksen hillinnässä. Samalla vesihuoltoala voi toimia suunnannäyttäjänä energia- ja resurssitehokkuuden ja kiertotalouden edistäjänä. Joulukuussa 2019 julkaistu, Ilmastopaneelin teettämä Ilmastonmuutos ja vesihuolto: varautuminen ja terveysvaikutukset -raportti toi esiin […]

Lue lisää