Jäänpaksuudet vaihtelevat Etelä-Savossa paljon ja teräsjäätä paikoin vähän
Jäiden paksuus vaihtelee Etelä-Savon järvillä 15–25 cm:n välillä. Paksuus vaihtelee myös saman järven eri osissa. Jäänpaksuudet ovat monella mittauspaikalla ajankohtaan nähden alhaisia ja noin 10–15 cm ajankohdan keskimääräisiä arvoja pienempiä. Teräsjäätä on muodostunut alueellisilla havaintopaikoilla vain vähän verrattuna edellisiin mittauksiin. Ainoastaan Mäntyharjun Korpijärvellä teräsjään määrä on kasvanut 20 päivässä yli 10 cm. Muilla havaintopaikoilla teräsjää […]
Ovatko kunnon jäätalvet menneiden talvien lumia?
Kuluva vuosi on ehtinyt ilahduttaa koko maassa talvisen ulkoilusään ystäviä lumen ja pakkasen myötä. Tosin viime vuosilta yhä tutummaksi käynyt loskasää ehti jo puskea etelässä tuttavallisesti päälle pakkaskauden päätteeksi. Viime talvena usea meistä ehti kaivata etelässä ’entisajan kunnon talvia’, kun lunta tai jäätä ei mitattu etelässä nimeksikään. Moni onkin ihan käytännössä omassa elämässään huomannut, että […]
Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitasolla tai keskitasoa ylempänä
Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä pääsääntöisesti ajankohdan keskitasolla tai jonkin verran keskitasoa ylempänä. Pakkasen kiristyminen voi aiheuttaa avoimiin virtavesiin hyydön muodostusta ja vedenkorkeuden nopeaa nousua. Pohjavedenpinnat ovat monin paikoin hieman keskimääräisen tason yläpuolella. Vesistöjen jäät ovat koko maassa tavallista ohuempia ja jäällä liikkumista on syytä välttää jäiden vahvistumiseen saakka. Järvien vedenkorkeudet ovat nousseet syksyn ja alkutalven […]