Syyskuun 2023 vesitilannekatsaus: Vedenpinnat pysyivät korkealla (Pohjalaismaakunnat)

Sateista elokuuta seurasi sateinen syyskuu. Syyskuun sademäärä oli pohjalaismaakunnissa noin 80–120 mm, kun keskimääräinen elokuun sademäärä alueella on noin 55 mm luokkaa.

Vedenpinnat pysyivät korkealla syyskuun ajan

Sateet osuivat etenkin jokien latva-alueille. Esimerkiksi Jurvassa satoi syyskuussa 114 mm, Ähtärin Myllymäellä 105 mm, Halsualla 94 mm, Alajärvellä Möksyssä 93 mm ja Seinäjoella Ylistarossa 91 mm. Maa oli edelleen hyvin märkää, eivätkä sateet päässeet imeytymään maaperään. Sateet nostivat vedenpintoja nopeasti useampaan otteeseen kuun aikana. Suurimmillaan virtaamat olivat syyskuun alussa.

Lapuanjoen Liinamaassa vedenpinta nousi elokuun lopun sateiden seurauksena tulvarajan yläpuolelle ja pysyi siellä syyskuun ensimmäisen kolmanneksen. Syyskuun puolivälin sateiden jälkeen Liinamaassa ylitettiin tulvaraja uudelleen. Kuortaneenjärven vedenpinta nousi syyskuun alussa noin metrin verran syyskuun tavanomaista tasoa korkeammalle. Nurmonjoella ns. Nurmonjoen latvajärvien pinnat olivat etenkin syyskuun alkupuolella tulvakorkeuksilla ja juoksutukset järvistä olivat poikkeuksellisen suuria. Hirvijärven ja Varpulan tekojärvet täyttyivät ja osa yläpuolisista Nurmonjoen vesistä juoksutettiin Hirvijärven ohi vanhaa Nurmonjoen uomaa pitkin. Virtaama Lapuanjoen alaosalla oli syyskuussa keskimäärin 110 m3/s, kun syyskuun keskiarvo vuosina 1931–2023 on ollut 22 m3/s.

Kyrönjoen vesistöalueella etenkin Seinäjoella vedenpinta oli syyskuussa korkealla ja Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärvet täyttyivät. Myös Kyrkösjärven ja Kalajärven ohi juoksutettiin yläpuolisia Seinäjoen vesiä. Kyrönjoen alaosalla virtaama oli syyskuussa keskimäärin 124 m3/s, kun syyskuun keskiarvo vuosina 1911–2023 on ollut 31 m3/s.

Ähtävänjoen vesistöalueella Alajärveen laskevan Kuninkaanjoen pinta nousi syyskuun alussa kevättulvakorkeudelle. Vedenpinta kääntyi melko nopeasti laskusuuntaan. Kuninkaanjoen pinta nousi myös syyskuun puolivälin ja lopun sateiden seurauksena, mutta nousu jäi kuun alkua pienemmäksi. Heinäkuun lopun runsaista sateista lähtien poikkeuksellisen korkealla ollut Lappajärven vedenpinta oli syyskuun lopulla noin 60 cm korkeammalla kuin tuohon aikaan tavanomaisesti.

Myös Perhonjoen vesistöalueella tekojärvien pinnat nousivat korkealle syyskuussa. Virtaama Perhonjoen alaosalla Kaitforsissa oli syyskuussa keskimäärin 42 m3/s, kun syyskuun keskiarvo vuosina 1983–2023 on ollut 15 m3/s.

Pohjanmaan rannikon pienemmillä vesistöalueilla virtaamat olivat suurimmillaan syyskuun alussa. Virtaamat jäivät kuitenkin selvästi kevättulvavirtaamia pienemmiksi.

Sinilevätilanne rauhallinen, runsaat sateet heikensivät jokien vedenlaatua

Lämpimän syyskuun vuoksi pintavesien lämpötilat olivat tavanomaista korkeampia. Lappajärvellä veden lämpötila oli kuun alussa 18 °C laskien loppukuun noin 13 °C.  Sinilevien osalta syyskuu oli rauhallinen. Kuun alussa havaittiin vähäiseksi määritettyjä kukintoja Luodonjärvellä ja Pietarsaaren edustan merialueella. Muutoin kukintoja ei havaittu. Syyskuun runsaat sateet näkyivät jokien veden laadussa. Happamuushaittoja ilmeni etenkin pienissä rannikon läheisissä joissa. Happaminta (pH 4,6–4,9) vesi oli Vöyrinjoella, Maalahdenjoella ja Sulvanjoella. Vöyrinjoessa, Sulvanjoessa ja muutamassa muussakin pienessä joessa havaittiin ankaran happamuuden aiheuttaman humusyhdisteiden saostumisen aiheuttamaa jokiveden kirkastumista. Suuremmissa joissa pH-tilanne pysytteli parempana vaihdellen välillä 5,5–6,6. Happaminta vesi oli totutusti Lapuanjoessa ja Närpiönjoessa. Jokivedet olivat varsin sameita, mutta ravinnepitoisuudet olivat yleensä ottaen alempia kuin elokuussa.

Pohjavedenpinta on korkealla

Syyskuussa satoi runsaasti etenkin kuukauden jälkimmäisellä puoliskolla, ja syyskuun sademäärä olikin Etelä-Pohjanmaalla paikoin lähes kaksinkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna. Pohjavedenpinta on edelleen nousussa. Nousun odotetaan jatkuvan maan jäätymiseen ja roudan tuloon asti. Pohjavedenpinta on pohjalaismaakuntien alueella laajalti korkeammalla kuin syyskuussa keskimäärin. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenpinta on 0,5–2 metriä ajankohdan keskiarvon yläpuolella.

Lisätietoja verkosta:

Vesistöennusteet ja varoitukset kartalla (vesi.fi)

Reaaliaikainen vesitilanne Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (ymparisto.fi)

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto
puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)

Erikoistutkija Anssi Teppo
puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)

Ylitarkastaja Tilda Rantataro
puh. 0295 027 668 (pohjavedet)