Julkaistu: 10.6.2021

Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomessa

Lämmin sää ei vielä merkittävästi näy Kaakkois-Suomen levähavainnoissa, sen sijaa runsaat siitepölylauttoja näkyvät vesissä sekä järvillä että merellä. Vedet ovat yhä korkealla sekä Kymijoella että Saimaalla.

Merialueilla on jo havaittu pieniä määriä sinilevää Haapasaaren ja Haminan rannikkoalueella.  Yhä edelleen kuitenkin siitepölyä on pintalauttoina myös niillä havaintopisteillä, joilla levää ei vielä havaittu.

Järvialueilla sen sijaan ei koulutetut levähavainnoitsijat olleet sinileviä havainneet.

Auringon paiste on lämmittänyt Suomenlahden vedet lähes 18 asteiseksi. Eli meren pintalämpötila on kohonnut pitkän lämpimän ja tyynen jakson aikana reippaasti ajankohdan normaalin yläpuolelle. Pohjoisella Itämeren pääaltaalla mikä on poikkeuksellisen lämmintä tähän aikaan vuodesta. Myös järvivedet ovat18- 22 asteen lämpöisiä.

Vedet yhä korkealla Saimaalla ja Kymijoella

Toukokuun runsaat sateet ovat nostaneet Kaakkois-Suomen järvien vedenkorkeuksia tavallista korkeammalle.

Saimaan vedenpinta on 65 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeuden nousu tasaantuu ja kääntyy kesäkuun lopulla hitaaseen laskuun, mikäli sää ei muutu tavallista sateisemmaksi. Vedenkorkeus on ollut viimeksi kesäkuussa näin korkealla vuonna 2008. Vuonna 2012 vedenkorkeus nousi joulukuussa lähes 15 cm korkeammalle. Vedenkorkeuden nousua pyritään hillitsemään lisäjuoksutuksilla, jotka on aloitettu jo joulukuussa. Juoksutusta lisätään tällä viikolla 850 m3/sekunnissa Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä.

Päijänteen vedenpinta on noin 35 cm ajankohdan keskitason yläpuolella ja aivan tulvarajaksi katsotun tason NN+78,80 m tuntumassa. Näillä näkymin Päijänteen vedenkorkeus ei enää nouse, vaan kääntyy kesäkuun loppuun mennessä hitaaseen laskuun. Korkean vedenpinnan takia juoksutus Kalkkisesta on erittäin suuri. Päijänteen yhteenlaskettu lähtövirtaama säännöstelypadosta ja luonnonkoskesta on noin 380 m3/s, kun se tähän aikaan vuodesta on keskimäärin noin 230 m3/s.

Päijänteen suuren lähtövirtaaman myötä myös Kymijoen virtaama on selvästi tavanomaista suurempi, Kuusankoskella noin 530 m3/s. Virtaama Kymijoessa on jo hieman pienentynyt huippulukemista ja ennusteen mukaan jatkaa pienenemistään, pysyen kuitenkin lähiviikot varsin suurena. Päijänteestä lähtevä vesi virtaa aluksi Ruotsalaiseen ja siitä Konniveteen ja tällä hetkellä Konniveden pinta joudutaan pitämään suuren virtaaman takia tavallista alempana, jotta Ruotsalaisen vedenkorkeus ei nousisi säännöstelyrajan yläpuolelle.

Lisätietoja:

Tiedottaja Sirpa Skippari
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 287

Vesienhoidon asiantuntija Ville Räihä 
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 226

Kuva: Sinilevälauttoja järven pinnassa Jaalassa. © Pertto Perttola.

 

 

 

 

 

 

Tämän tiedon on tuottanut
ELY-keskus