Siikajoen Ruukinkosken pohjapato peruskorjataan

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus peruskorjaa Ruukin kylässä Siikajoen kunnassa sijaitsevan Ruukinkosken pohjapadon ja rakentaa uuden kalojen ja vesieliöiden liikkumisen mahdollistavan väylän.

Ruukinkosken nykyinen pohjapato on rakennettu alun perin vuonna 1936. Pohjapadon yhteyteen on rakennettu 1980 – 1990 lukujen taitteessa kalojen nousuväylä. Molemmat rakenteet ovat valtion omistamia ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kunnossapidettäviä.

Siikajoen käytön historiaa ja taustaa pohjapadon merkityksestä Siikajoella

Siikajoen vesistöalueella on toteutettu useita perkaushankkeita vuosina 1934 – 1962. Hankkeiden tavoitteena on ollut helpottaa puutavaran uittoa, vähentää tulvahaittoja sekä parantaa maankuivatusta. Perkausten suuruus on ollut noin miljoona kuutiometriä maa-ainesta. Siikajoen valuma-alueella on vuosien saatossa tehty myös paljon ojituksia. Ympäristöhallinnon tiedossa on peltojen ja metsien kuivatuksen varmistamiseksi noin 1250 erillistä kuivatushanketta. Vesi päätyy ojia pitkin nopeammin jokiuomaan, joten perkaukset ja ojitukset äärevöittävät osaltaan tulvia ja vähän veden jaksoja.

Siikajoen valuma-alueella on vähän järviä (1.8 % valuma-alueesta) ja ne sijaitsevat valuma-alueen yläosassa. Tämän seurauksena virtaaman vaihtelut Siikajoen alaosassa ovat luonnostaan suuria. Siikajoen tulvasuojelun edistämiseksi on rakennettu Uljuan tekojärvi, mikä otettiin käyttöön vuonna 1970. Uljuan tekojärveen voidaan varastoida vesiä alueelta, mikä kattaa noin kolmasosan koko Siikajoen valuma-alueesta. Talviaikana noin 40 % Ruukinkosken virtaamasta on lähtöisin Uljuan juoksutuksesta. Uljuan tekojärvi tasaa siis nykyisin virtaaman vaihteluita kaikkina vuoden aikoina.

Ruukinkoskessa on mitattu vedenkorkeutta vuodesta 1936 lähtien. Mittaustulosten mukaan Ruukinkosken virtaamavaihtelut ovat luonnostaan suuria ja kuivina aikoina vesimäärät vähäisiä. Ruukinkosken ääri- ja keskivirtaamat ovat olleet; ylivirtaama 621m3/s, keskivirtaama 36 m3/s ja alivirtaama 0,1 m3/s. Luparajojen mukainen minimivirtaama 5 m3/s riittää Ruukinkoskessa turvaamaan vesieliöstön riittävät elinmahdollisuudet. Vuosijaksolla 1936–2015 Ruukinkoskessa virtaaman 5 m3/s pysyvyys on 85 % eli Ruukinkosken tulovirtaama on keskimäärin 55 vuorokauden ajan tätä pienempi.

Vuonna 1936 rakennetun pohjapadon myötä yläpuoliselle jokiosuudelle muodostuu noin 6 km pitkä suvanto, jonka tarkoituksena on varmistaa, että jokialue on vesitettynä myös vähävetiseen aikaan. Pohjapato koostuu louhetuetusta puuponttiseinästä ja sen päällä sekä padon luiskissa olevasta kivetyksestä. Pohjapatoa on korjattu eri vuosikymmeninä, mutta viime vuosina pohjapadon ponttiseinä on painunut pahoin. Viimeisiä painumia ei ole enää onnistuttu korjaamaan. Jotta pohjapato saadaan kunnostettua lupaehtoja vastaavaksi, tarvitaan laaja peruskorjaus toimenpide.

Ruukinkosken pohjapadon peruskorjaus kesällä ja syksyllä 2021

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus peruskorjaa, Ruukinkosken pohjapadon ja rakentaa uuden kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen mahdollistavan väylän pohjapadon yhteyteen vuoden 2021 aikana.

Peruskorjatun pohjapadon käyttötarkoitus ei muutu. Uuden padon rakenne tulee parantamaan kalojen ja muiden vesieliöiden kulkua padon yli. Varsinainen patorakenne suurenee pinta-alallisesti ja uudet rakenneratkaisut saadaan pitkäkestoisiksi ja vastamaan alkuperäistä ja luvanmukaista tarkoitusta. Vanha pohjapato jää osaksi uutta rakennetta, toimien suojarakenteena rautatiesillan perustuksille ja tukirakenteena uudelle patoseinämälle.

Peruskorjatun pohjapadon pääasiallisena rakenteena on teräsponttiseinämä ja sijaitsee välittömästi vanhan padon alavirran puolella. Kalojen ja vesieliöiden kulkuväylä tulee pohjapadon keskiosaan ja siten virtaamaa riittää vähän veden aikana väylään ja varmistaa vesieliöiden liikkuvuuden.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on kilpailuttanut Ruukin pohjapadon peruskorjauksen ja töiden aloituksesta tiedotetaan urakoitsijan kanssa myöhemmin. Peruskorjauksen rahoittaa Maa- ja Metsätalousministeriö valtion omistamien vesirakenteiden kunnossapidon määrärahoista.

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö Tero Väisänen, p. 0295 038 434, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi