Sateet nostavat vedenkorkeuksia Hämeen vesistöissä, mutta suuremmat vesistöt ovat vielä keskimääräistä alempana

Hämeen vesitilanne kehittyi hieman tavanomaista kuivemmaksi syys-lokakuun aikana. Viime viikolla alkaneet sateet ovat osuneet vaihtelevasti Hämeen alueelle ja nostaneet vain osaa vesistöistä. Sateiden täytyy vielä jatkua, jotta ne nostavat myös suurempien järvien vedenkorkeuksia. Virtavedet ja pienet vesistöt saattavat hetkellisesti nousta tavallista korkeammalle runsaiden sateiden osuessa kohdalle.

Vedenkorkeudet lähes koko Hämeessä hieman tavanomaista alempana – Kymijoen vesistöalueella kohtuullisen kuiva vesitilanne jatkuu

Syys-lokakuussa suureen osaan Hämettä on osunut hieman tavanomaista vähemmän sateita. Viime viikolla alkaneet sateet ovat olleet runsaita esimerkiksi Loimi-Hämeessä mutta jääneet vähäiseksi Päijät-Hämeen pohjoisosissa. Sateet ovat kääntäneet osan järvistä nousuun ja nostaneet väliaikaisesti vedenkorkeuksia virtavesissä ja pienissä vesistöissä. Sääennusteen mukaan sadetta on lähipäivinä luvassa lisää, ja sää on pysymässä myös pidempään epävakaisena.

Kymijoen vesistöalueen pääjärven Päijänteen (vesi.fi) ja Sysmän reitin järvien, Jääsjärven (vesi.fi) ja Nuoramoisjärven (vesi.fi) vedenkorkeudet ovat noin 15 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa alempana. Muissa Päijät-Hämeen Kymijoen vesistöalueen suurissa järvissä, kuten Ala-Rievelissä (vesi.fi) ja Salajärvessä (vesi.fi) vedenkorkeudet ovat noin 10 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa alempana. Säännöstellyissä järvissä, kuten Vesijärvessä (vesi.fi) ja Ruotsalaisessa (vesi.fi) vedenkorkeus on pystytty pitämään tavanomaisissa lukemissa.

Kokemäenjoen vesistöalueen havaituissa järvissä vedenkorkeus on kauttaaltaan noin 5 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa alempana lukuun ottamatta joitain säännösteltyjä järviä, joissa vedenkorkeus on saatu pidettyä keskiarvossa tai sitä ylempänä.

Runsaiden sateiden sattuessa pienelle alueelle virtavedet ja pienemmät vesistöt voivat nousta nopeastikin korkealle. Sääennusteessa ei kuitenkaan ole varsinaista rankkasateiden uhkaa, joka yleisesti ottaen keskittyy kesäaikaan. Pienet vesistöt ja virtavedet kuitenkin myös laskevat nopeasti, kuten nousevatkin.

Vesistöjen lämpötila on tavallista korkeampi

Lauha sää on pitänyt vedet hieman tavallista syksyä lämpimämpinä ja Hämeen havaituilla vesistöillä ero on nyt 1–2 astetta keskimääräiseen. Vedenlämpötilojen jatkuva seuranta lopetetaan talveksi järvien jäätyessä.

Pintavesien havaittuja lämpötiloja voi seurata verkkopalvelussa https://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Lampotila/Lampotila.htm.

Pohjavedenpinnat ovat Hämeessä yhä laskusuunnassa

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat laskeneet heinäkuun lopusta lähtien. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat laskeneet tänä aikana puoli metriä. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat laskeneet noin 25 senttimetriä. Vedenpinnat ovat Hämeen seuranta-asemilla vielä ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa.

Pohjavedenpinnat kääntyvät yleensä nousuun syksyllä, kun sateet lisääntyvät, sää viilenee, haihdunta vähenee ja maankosteus lisääntyy. Syksyllä tarvitaan vielä runsaita ja pitkäkestoisia sateita ennen maan routiintumista, jotta pohjavesitilanne ei muuttuisi talven aikana huonommaksi ja kaivoissa riittäisi vettä talven yli.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta

Lisätietoja:

Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija, puh. 0295 025 064, jukka.sainio@ely-keskus.fi

Petri Siiro, hydrogeologi, puh. 0295 025 230, petri.siiro@ely-keskus.fi

Kuva: Hyvikkälänjoki, Janakkala. Kuvituskuva. Kuvaaja: Jukka Sainio.