Puhutaan vesiemme puolesta!

’No, onpas tätä tietoa tosi paljon!’. Näin moni ystäväni on huudahtanut, kun olen avannut vesialan tiedon lähteitä netistä tai kertonut alan julkaisuista. Ja tottahan se on. Suomessa on paljon julkaistu sekä tieteellistä että yleistajuista tietoa vesiasioista. Meillä on myös tehty valtavasti työtä vesiemme tilan parantamiseksi. Teollisuuden ja asutuksen jätevedet eivät enää rehevöitä vesiä. Toki monien uusien haitta-aineiden kiinnisaamisessa on vielä tekemistä. Tämän saavuttamiseksi on tarvittu tietoon perustuvaa päätöksen tekoa ja rahaa. Vasta valmistuneet ja lausunnoilla olevat kolmannet vesienhoitosuunnitelmat ovat ajankohtainen osoitus viranomaisten suuresta työpanoksesta vesiemme hyväksi. Hajakuormituksen hallinta muuttuvassa ilmastossa on suuri haaste, jonka hillitsemiseksi joudutaan vielä paljon tekemään.

Ilahduttavaa on, että myös kokemuksellista tietoa karttuu enenevästi. Maaseudulla ja vesien äärellä eläjille aistein havaittavaa luonto- ja vesikokemusta kertyy runsaasti. Kulunut koronavuosi on osaltaan vaikuttanut siihen, että myös taajamista on lähdetty vesien äärelle ja vesille. Kansallispuistokäyntien määrä nousi ennätyksiinsä kuten myös mökkivuokrauksienkin määrä. Veneitä myytiin myös erittäin vilkkaasti. Juhannuksena Saimaan Pyhäselällä iloitsimme kymmenien matkaveneiden seurasta tavallisesti melko autiolla selällä.

Nyt kun koronarajoitukset alkavat helpottaa ja voimme aktiivisemmin tavata ystäviämme, meillä vesiosaajilla on mainio mahdollisuus auttaa ihmisiä ymmärtämään, mitä luonnossa tapahtuu. Monet heistä ja meistä ovat sokeita näkemään, siksi tarvitsemme rohkeaa asian äärelle pysähtymistä. Keskustelun aiheena voivat olla, vaikka lumen häviämisen tai järven vedenkorkeusvaihtelun syyt. Miten kevään vesitilanne vaikuttaa meidän järveemme ja miten se tulee kehittymään? Mistä järvemme rantakasvillisuuden lisääntyminen tai pohjan liettyminen johtuu? Kannustan siis rohkeasti tarttumaan ihmisten kysymyksiin ja keskustelemaan niistä sekä ottamaan yhteistä aikaa luonnon, myös vesiluonnon, äärellä. Mielestäni se on myös osa asiantuntijan vastuuta.

Kaikkea emme me asiantuntijatkaan tiedä heti, mutta olemme etuoikeutettuja kaivamaan tietoa sitä tarvitseville. Siinä auttavat kollegat sekä esimerkiksi tämä mainio vesi.fi-sivusto, hyvä alan tietokirjallisuus, kuten pian ilmestyvä ’Suomalainen järvikirja’ ja monet muut julkaisut, joita kirjastoistamme löytyy.

Myös Suomen vesistösäätiön (www.vesistosaatio.fi) päämääränä on suomalaisen sisävesiluonnon – järvien, jokien ja pienvesien – tilan parantaminen ja vesiin liittyvän kulttuuriperinnön säilyttäminen. Tavoitteena on edistää vesien kestävää käyttöä, suojelua ja kunnostusta Suomessa siten, että puhtaat vedet säilyvät myös tuleville sukupolville. Vesistösäätiö lisää tietoa ja tietoisuutta vesistöistä ja luo väyliä vesistöteoille, joiden kautta jokainen voi vaikuttaa vesien tilaan ja tulevaisuuteen. Vesistösäätiön paneelissa on mukana 44 vesi- ja ympäristöalan asiantuntijaa eri aloilta. Paneelin tavoitteena on koota ja välittää tietoa päätöksenteon tueksi ja lisätä vesiasioiden näkyvyyttä yhteiskunnassa.

Otetaan siis tuleva kesä vastaan iloisin ja avoimin mielin. Nautitaan suurenmoisesta luonnostamme ja sen vesistä ja puhutaan niiden puolesta. Henkilökohtainen viesti on aina paras viesti!

Timo Huttula
Suomen vesistösäätiö