Tulvakeskus tiedottaa: pohjavedet laskussa

Pohjavedet laskussa – viime kesän kuivuus voi toistua maan lounais- ja keskiosissa

Pohjavedet voivat käydä vähiin maan lounais- ja keskiosissa viime vuoden tapaan, jos sää jatkuu ennusteiden mukaisesti vähäsateisena. Kasvukauden käynnistyessä pohjavesi on jo vähissä maan etelä- ja keskiosissa ja myös maankosteuden vaje on huomattava maan lounaisosissa.

Kaivonomistajien, osuuskuntien ja vesihuoltolaitosten kannattaa tarkkailla kaivojen vesitilannetta ja vedenlaatua, joka voi huonontua kuivuuden takia. Alkavan kesän sateisuus vaikuttaa lopulta merkittävästi siihen, kuinka alas pohjaveden pinnat lopulta laskevat.

Ennustetut sateet eivät pysty enää täydentämään pohjavesivarantoja, koska maankosteuden vaje on suuri ja kasvien haihdunta lisää vedenkulutusta. Suurin kuivuusriski on maan lounais- ja keskiosissa. Pienissä pohjavesiesiintymissä pinnat ovat vielä lähellä keskiarvoja. Keskisuurissa ja suurissa pohjavesimuodostumissa pinnat ovat joillakin alueilla kahden kuivan vuoden jälkeen paljon keskiarvojen alapuolella.

”Kaksi peräkkäistä kuivaa vuotta näkyvät jo suurempienkin pohjavesimuodostumien alentuneina pohjavedenpintoina. Lumien sulamisvedet eivät kyenneet riittävästi täydentämään pohjavesivarantoja koko maassa. Pienissä pohjavesiesiintymissä tilanne oli keväällä parantunut, mutta nykyinen maankosteuden vajaus yhdessä mahdollisten sateettomien jaksojen kanssa alentaa pohjavedenpintoja,” toteaa hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta.

Vesipula ensimmäisenä rengaskaivoissa ja pienissä vesiosuuskunnissa

Rengaskaivojen omistajat ja pienten vesiosuuskuntien osakkaat havaitsevat ensimmäisinä kuivuuden vaikutukset, koska he saavat vetensä yleensä pienistä pohjavesiesiintymistä. Niissä pohjavedenpinnan vaihtelu on nopeampaa ja voimakkaampaa kuin suuremmissa muodostumissa. Siksi on jo ennakolta hyvä miettiä, miten vesihuolto järjestetään, jos kaivosta loppuu vesi. Sinilevälauttojen muutokset voivat olla nopeita

Avomerellä muodostuneiden levämassojen kertyminen pintaan ja kulkeutuminen lähelle rannikkoa riippuu kulloinkin vallitsevista tuuli- ja virtausoloista. Esimerkiksi eteläisillä merialueillamme sinilevien pintakukinta voi kulkeutua saaristoon ja rannikoille varsinkin etelän puoleisten tuulten vallitessa.

Voimakas tuuli sekoittaa sinileväkukinnan pintaveteen, jolloin levä on vaikeammin havaittavissa. Tyynen jakson aikana sinilevät nousevat taas nopeasti pintaan.

Sinilevien runsaus voi vaihdella pienelläkin alueella paljon. Rannikolla ja saaristossa virtausolot ja paikalliset ravinnelähteet voivat aiheuttaa paikallisia leväkukintoja etenkin pitkän tyynen ja lämpimän jakson aikana. Lisäksi tuuli voi kasata sinilevää rantaveteen ja rannoille.

Sinilevät voivat muodostaa erilaisia myrkkyjä ja ihoa ärsyttäviä aineita. Runsaisiin sinileväkukintoihin on aina syytä suhtautua varoen.

Kaivoveden laatu voi huonontua kuivuuden takia

”Kuivuus voi vaikuttaa myös kaivoveden laatuun. Kaivo muodostaa tavallaan ympäristöstään vettä imevän suppilon. Kuivuuskaudella kaivoon voi virrata pohjavettä alueelta, jonka maaperässä ja pohjavedessä on haitta-aineita. Myös järvien ja jokien vedenlaatu voi huonontaa lähellä rantaa sijaitsevien kaivojen vedenlaatua. Vedenlaadusta kannattaa olla kiinnostunut myös hyvässä vesitilanteessa ja testauttaa juomavettä säännöllisesti”, johtava hydrogeologi Ritva Britschgi SYKEstä kehottaa.

Vesihuollon järjestämisestä vastaavat useat toimijat

Kiinteistön omistajan vastuulla on huolehtia siitä, että kiinteistöllä on riittävästi puhdasta talousvettä käytettävissä. Jos kiinteistö on liittynyt vesihuoltolaitoksen verkostoon, huolehtii vesihuoltolaitos vedenotosta ja verkostoihinsa liitettyjen kiinteistöjen vesihuoltopalvelujen saatavuudesta myös kuivuustilanteessa. Kunnan velvollisuus on järjestää vesihuolto, jos suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä edellyttävät.

Jos kaivovesi ehtyy, kiinteistöllä voidaan harkita kaivon kunnostamista, syventämistä, uuden kaivon rakentamista ja liittymistä vesihuoltolaitoksen verkostoon, jos se on mahdollista. Vedenkuljetukseen kannattaa turvautua vain lyhytkestoisen vedensaantihäiriön aikana. Kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisella sekä mahdollisella erillisellä vesihuoltoneuvojalla on parhaat valmiudet tarjota apua erityistilanteiden ongelmiin.

”Vesihuoltolaitosten jakama hanavesi on Suomessa edullista, turvallista ja hyvälaatuista”, Ritva Britschgi korostaa.

Lisätietoa

  • Seuraa koko vesitilannetta: vedenkorkeus, virtaama, pohjavesi, veden lämpötila jne.
    Vesitilanne ja ennusteet > www.ymparisto.fi/vesitilanne
  • Seuraa pohjaveden korkeutta verkossa. Tietoja päivitetään kaksi kertaa kuukaudessa, koska pohjaveden pinnankorkeuden muutokset ovat yleensä hitaita.
    Vesitilanne – pohjaveden korkeus > www.ymparisto.fi/pohjavedenpinnankorkeus
  • Kaivot-sivustolta löydät mm. ohjeita
  • Twitter: #kuivuus, #kuivuus2019, #pohjavesi

Lähde: Tulvakeskus

Julkaistu: 28.5.2019

Tämän tiedon on tuottanut