Julkaistu: 14.7.2022
Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus
Perämerellä Iin ja Kuivaniemen edustoilla sinilevää edelleen veteen sekoittuneena, Pohjois-Pohjanmaan järvien sinilevätilanne rauhallinen
Juhannuksen aikaan tehtiin kesän ensimmäiset sinilevähavainnot rannikkovesissä Iin Pirttiperällä ja Oulun Kellossa. Kesä-heinäkuun vaihteessa 28.6-4.7. kansalaiset tallensivat Järvi-meriwiki ja Vesi.fi verkkopalveluihin 20 sinilevähavaintoa Oulun, Iin ja Kuivaniemen rannikkoalueilta. Lisäksi ELY-keskukseen tuli neljä sinileväilmoitusta Oulun ja Iin edustoilta. Valtaosa havainnoista oli rannikkovesistä, mutta muutama myös Oulun ulkomerialueelta.
Suomen ympäristökeskuksen satelliittikuvatulkinnoissa havaittiin 27.6. levälauttoja Hailuodon ja Oulunsalon välisellä alueella, Kempeleenlahdella sekä Toppilan, Pateniemen, Kiviniemen, Virpiniemen ja Hietakarin edustoilla. Satelliitti havaitsi 1.7. Hailuodon, Oulun ja Iin rannikkoalueilla 21-26 asteen pintalämpötiloja. Levälauttoja havaittiin tuolloin Hailuodon ja Oulunsalon välisellä Luodonselällä sekä Haukiputaan ja Iin välisellä merialueella kauempanakin merellä.
Tiistaina 12.7. Sentinel-2 satelliitti sai pilvettömän kuvan Perämereltä ja näkyviä sinilevälauttoja ei enää havaittu. Myös pintalämpötilat olivat laskeneet alle 20 asteeseen. Leväseurannan ja leväilmoitusten perusteella sinilevää on kuitenkin edelleen veteen sekoittuneena Iin ja Kuivaniemen edustoilla.
Vastaava sinilevien runsastuminen merialueella koettiin viime kesänä heinäkuun alussa, jolloin Perämeren pintavesi oli ennätyksellisen lämmintä. Sitä ennen laaja-alaiset ulkomerialueelle ulottuvat sinileväkukinnot ovat olleet harvinaisia Perämerellä. Vaikka ilmastonmuutos ja sen myötä vesien lämpeneminen edistää sinilevien kasvua, Perämeren ulapalla eteläisten merialueiden kaltaiset laaja-alaiset kukinnat eivät ole todennäköisiä, koska Perämerellä ei ole ylijäämäfosfaattia kukintoja ruokkimassa. Perämeren hyvän happitilanteen johdosta pohjasedimentistä ei myöskään vapaudu fosforia. Rannikolla ravinnesuhde voi kuitenkin poiketa ulapan tilanteesta ja olla kukintojen muodostumiselle suosiollisempi. Lämpeneminen tullee jatkossa olemaan sinileväkukintoja lisäävä tekijä nimenomaan rannikkovesissä.
Sisävesillä leväseurannan havaintopaikoilla tilanne on ajankohtaan nähden jopa tavallista parempi. Levähavaintoja on vähemmän pitkän aikavälin (1998-2021) vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuusamojärven Kirkkolahdella on havaittu hieman levää nyt kahtena seurantaviikkona peräkkäin. Kuusamojärveltä on tehty 12.7. myös kansalaishavaintoja sinilevästä neljältä eri paikalta. Kuusamon Oivanginjärven Murhiniemellä sinilevää on havaittu tällä viikolla vähäisiä määriä. Kesäkuun alusta lähtien kansalaishavaintoja sinilevästä on tehty kuudesta järvestä ja kahdesta joesta.
Sinilevätilanne voi olla hyvinkin paikallinen ja muuttua nopeasti. Tuulet voivat kasata levää lahtipaikkoihin, joissa veden vaihtuvuus on rajoitettua tai hajottaa levälauttoja, jolloin sinileviä voi olla veteen sekoittuneena. Sinilevien massaesiintymisen mahdollisuus tuleekin ottaa huomioon aina vesillä liikuttaessa.
Lasi- ja keppitestit ovat hyviä sinilevän tunnistamisen apukeinoja, kun vedessä on vihertäviä tai kellertäviä hiutaleita tai tikkuja niin paljon, että ne samentavat vettä ja heikentävät näkösyvyyttä. Lasitesti: Ota leväistä vettä lasiin tai lasipurkkiin ja anna sen seistä noin tunnin liikuttamatta. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä. Keppitesti: Koeta kepillä, onko levämassa kiinteää ja voiko sitä nostaa. Jos levä jää roikkumaan keppiin, on kyseessä vaaraton rihmamainen levä. Sinilevä sen sijaan hajoaa kosketuksesta hiukkasiksi veteen.
Sinilevää runsaasti sisältävään veteen tulee suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa vatsa-, iho- tai flunssaoireita. Sinileväpitoista vettä ei tule käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä.
Kuntien terveydensuojeluviranomaiset seuraavat virallisten uimarantojen sinilevätilannetta.
Vesillä liikkujat voivat lisätä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järvi-meriwiki tai Vesi.fi -verkkopalveluihin omia levähavaintojaan haluamastaan paikasta. Havainnot voi tallentaa suoraan havaintopaikalta älypuhelimella Havaintolähetti-verkkosovelluksen kautta. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä. Järvi-meriwikistä löytyy hyviä neuvoja ja ohjeita mm. video sinilevien tunnistamisesta.
Lisätietoja
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Biologi Mirja Heikkinen 0295 038 315,
Suomen ympäristökeskus: Tutkija Hanna Alasalmi 0295 251 064 (satelliittihavainnot), viikolla 28, myöhemmin eotuki@syke.fi
Kuva: Levälauttoja Oulun edustan merialueella.