Patoturvallisuuskoulutus

Vuonna 2005 Suomessa järjestettiin PATU-patoturvallisuuskoulutus. Kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana on todettu, että tarve uudelle koulutukselle on syntynyt, sillä patoturvallisuuasioiden parissa työskentelevät ihmiset ovat osittain vaihtuneet ja uutta tekniikkaa on tullut mukaan huomattavasti.

Patoturvallisuuskoulutuksen suunnittelu alkoikin vuonna 2017 ja itse koulutus alkoi vuonna 2019. Suunnittelussa olivat mukana Kainuun ELY-keskuksen lisäksi Suurpadot ry, Kaivosteollisuus ry, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä koulutuksen operoija Tampereen yliopisto. Haluttiin saada aikaiseksi hyvä paketti, joka kattaisi oleellisimmat asiakokonaisuudet patojen parissa työskentelevien tehtävissä.

Koulutus starttasi 25.9. Paikalla koulutuksessa oli 86 henkilöä, ja etänä opetusta seurasi 59 osallistujaa. Tampereen yliopiston dekaani Antti Lönnqvist ja Leena Westerholm maa- ja metsätalousministeriöstä avasivat tilaisuuden. Ensimmäisenä varsinaisena luennoitsijana toimi Juha Laasonen Fortumista/Suurpadot ry:stä. Juha kertoi lyhyesti ja kattavasti patojen käyttötarkoituksista ja toimintaperiaatteista viitaten samalla tuleviin luentokokonaisuuksiin.

Aamukahvin jälkeen Timo Regina Kainuun ELY-keskuksesta avasi padon omistajan vastuita ja velvollisuuksia. Timo kertoi lainsäädännön yksinkertaisen totuuden, eli padon omistaja on vastuussa padostaan. Padon omistajan on oman patonsa lisäksi huolehdittava siitä, että patoa koskevat lakisääteiset dokumentit ovat ajantasaisia patoturvallisuuden tietojärjestelmässä ja hänen on tiedotettava padoilla tapahtuvista oleellisista asioista patoturvallisuusviranomaista.

Juha Laasonen esitteli sitä, mikä patoihin liittyen voi mennä pieleen. Vesistöpadoista on olemassa erilaisia onnettomuustilastoja. Kansainvälisellä suurpatojärjestöllä (ICOLD) on 1995 tehty julkaisu, jossa on käsitelty 176 patojen onnettomuustapausta. Ylivirtaus on ollut onnettomuuden aiheuttajana joka toisessa tapauksessa. Merkittäviä onnettomuuksia, joista löytyy verkosta tietoa ovat esimerkiksi Tetonin pato-onnettomuus USAssa 1976, Sayano-Shushenskayan vesivoimalaitoksen onnettomuus 2009 sekä Orovillen onnettomuus 2016. Tähän mennessä tapahtuneet onnettomuudet ovat olleet osana lisäämään tietoisuutta ja nykyään on merkittävä määrä ihmisiä työskentelemässä onnettomuuksien välttämiseksi. Kysymyksiä Juhalle esitettiin mm. häiriötilanteiden luokittelutarpeesta, betonirakenteiden tutkimuksista epäiltäessä alkalireaktiota, tutkimuksista epäiltäessä lisääntynyttä suotoa, alkalikiviainesreaktion kestosta/syvyydestä sekä siitä milloin kaivospatojen onnettomuudet ovat ilmenneet – eli kuinka nopeasti rakentamisen jälkeen.

Koulutus jatkui muutamalla case-esimerkillä häiriötilanteista, ongelmien ratkaisuista ja tilanteen jälkikäteisarvioinneista. Tämän jälkeen esiteltiin patoturvallisuuden toimijoita sekä patoturvallisuuden tietojärjestelmää.

Pekka Suomela Kaivosteollisuus ry:stä kertoi ensimmäisen päivän viimeisessä esityksessä kaivos- ja jätepatojen reunaehdoista. Kaivokset ovat isoja kokonaisuuksia, joilla on lukuisia toimintoja käynnissä jatkuvasti. Yhdellä kaivosalueella on lukuisia ympäristölain mukaisia lupia. Kaivosten patoaltaat koostuvat reunavalleista ja pohjasta. Näiden koostumukset, sisällöt, peittorakenteet ja muokkautuminen prosessin aikana vaihtelevat. Kaivospadoilla on jatkuva omavalvonta. Useisiin vesistöpatoihin verrattuna valvonta on paljon tiheämpää. Mikäli kaivospadot tehdään perinteisellä patorakenteella suotaviksi, on suotovesien kerääminen tärkeää. Mikäli kaivospato tehdään kalvorakenteilla varustettuna, on näissäkin omat haasteensa.

26.9. Koulutuksen toisena päivänä keskityttiin hydrologiaan. Vaikka aihealue oli selkeämpi ja tavallaan edellistä päivää suppeampi, olisi asiaa riittänyt useammallekin päivälle. Toisena koulutuspäivänä paikalla oli noin 75 henkilöä ja etäyhteydellä 60 henkilöä.

Merkittävän osan päivästä äänessä oli Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta, mutta äänessä oli myös muita asiantuntijoita.

Koulutuksen kahdelta ensimmäiseltä päivältä saadun palautteen perusteella koulutuksiin oltiin pääasiassa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Koulutus jatkuu 1-2 päivän paketteina kuukausittain aina toukokuuhun 2020.

Lisätietoa täältä.

Blogin kirjoittanut Eija Isomäki toimii patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Lähde: ELY-keskus

Julkaistu: 3.12.2019