Julkaistu: 1.4.2021

Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus

Omatoimisella varautumisella voi suojautua monenlaisilta tulvahaitoilta

Keskiviikon 31.3.2021 aikana Kyrönjoen ja Lapuanjoen virtaamien nousu oli suhteellisen maltillista, mutta jäät liikkuivat monin paikoin Ylistaron (Kyrönjoki) ja Lapuan taajaman (Lapuanjoki) alapuolella. Ylistaron alapuolelle muodostui päivän aikana useita pienempiä jääsumia ja pidempi jääpato Isonkyrön keskustaan ja siitä edelleen ns. vanhan kirkon lahteen. Vaikka jäät eivät ole toistaiseksi muodostaneet suurta jääpatoa, jonkin verran tulvahaittoja on tullut. Esimerkiksi Isossakyrössä tulvavedet nousivat muutamiin kellareihin.

Lapuanjoen tulvavesiä varastoidaan edelleen Hirvijärven tekojärveen ja Nurmonjoen latvajärviin. Kyrönjoella tulvavesien varastoiminen jatkuu varsinkin Kalajärven tekojärvellä. Pitkämön tekojärvi on jo lähes täynnä, eikä sen avulla voida enää merkittävästi pienentää Kyrönjoen tulvahuippua. Lapuanjoen vedenkorkeus Poutussa oli torstaina aamulla 27,80 m ja Kyrönjoella Nikkolassa oltiin tasolla 39,70 m. Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaama on noussut tasolle 370 m3/s.

Ennusteiden mukaan Kyrönjoella on edelleen mahdollista, että vedenpinta nousee Nikkolassa tasolle 40,00 m, jolloin Kyrönjoen yläosan pengerrysalueiden tulvaluukut täytyy avata ja vettä päästää pengerretyille peltoalueille. Kylmenevä sää hidastanee veden nousua, joten tulvahuipun ajankohta voi olla joko tänään illalla, huomenna tai vasta ylihuomenna. Lapuanjoen Poutun ennuste näyttäisi todennäköisesti jäävän alle 28,40 m, jolloin tulvaluukkuja pengerrysalueille ei tarvitsisi avata. ELY-keskuksen ylläpitämän Kyrön- ja Lapuanjoen pengerrysalueiden tulvavaroituspalvelun kautta on jo lähetetty järjestelmään ilmoittautuneille ennakoivat varoitusviestit ja viestejä lähetetään tarpeen mukaan.

Vaasan eteläpuolen joet ovat pääsääntöisesti kääntynyt lievään laskuun. Lapväärtinjoella tulva on kääntymässä laskuun eikä haittoja ole ilmennyt. Maalahdenjoella ja Laihianjoella tulva alkaa nyt olla huipussaan. Vettä on levinnyt peltoaukeille ja paikoin pieniä teitä on poikki tulvaveden vuoksi. Koska vettä on melko laajoilla alueilla, niin vesipintojen lasku kestää useita päiviä.

Eri puolilla pohjalaismaakuntia lumien sulamisvedet ovat aiheuttaneet haittaa ja vaaratilanteita myös muuten kuin tulvivien jokien kautta. Esimerkiksi jäätyneiden ojien ja rumpujen vuoksi sulamisvettä on kertynyt myös sellaisiin paikkoihin, joissa tulvahaittoja ei aiemmin ole koettu. Asukkaiden ja maanomistajien onkin syytä varautua omatoimisesti, jotta kiinteistöjen haitat olisivat vältettävissä. Rummun kunnossapidosta ja mahdollisesti tarvittavasta rummun avaamisesta tai sulattamisesta vastaa tienpitäjä. Kiinteistökohtaisissa liittymärummuissa tämä tarkoittaa liittymän eli kiinteistön haltijaa.

Lisätietoja Twitterissä:

@tulvatpohjanmaa
@pinnanalta (Syken hydrologit)
@meteorologit (Ilmatieteen laitos)

Lisätietoa muualla verkossa:

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus:

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794
Vesitalousasiantuntija Juhani Huhtamäki, puh. 0295 027 806
Ryhmäpäällikkö Kim Klemola, puh. 0295 027 829
Yksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919

Tulvakeskus / Suomen ympäristökeskus Syke:

Tutkija Harri Myllyniemi, puh. 0295 251 439
Tutkija Kalle Sippel, puh. 0295 251 646
Hydrologi Panu Juntunen, puh. 0295 251 805