Marraskuun 2023 vesitilannekatsaus: Tulvavirtaamista talvipakkasiin (Pohjalaismaakunnat)

Marraskuun alussa lämmin sää ja vesisateet nostivat vedenpintoja. Kuukauden puolivälin jälkeen koettiin paikoin koviakin pakkasia ja talvi teki tuloaan.

Vedenpinnat pysyivät korkealla lokakuun loppupuolelle saakka

Marraskuun alun lämmin sää ja vesisateet saivat lokakuun lopussa sataneet lumet sulamaan ja nostivat pohjalaisjokien ja -järvien vedenpintoja. Etenkin rannikon pienillä vesistöillä kuten Närpiönjoella ja Teuvanjoella virtaamat nousivat nopeasti lähes tulvalukemiin. Närpiönjoen alaosalla virtaama nousi muutamassa päivässä noin 4 kuutiosta sekunnissa 64 kuutioon sekunnissa. Ennen kuun puoliväliä lämpötilat laskivat pakkaselle ja virtaamat kääntyivät laskusuuntaan. Marraskuun lopun kovat pakkaset saivat aikaa hyyteen muodostumista etenkin Ähtävänjoen koskiosuuksilla.

Ähtävänjoella korkealla olleen Lappajärven vedenpinta laski marraskuun aikana 16 cm. Marraskuun lopussa Lappajärven pinta oli noin puoli metriä ylempänä kuin tänä ajankohtana tavanomaisesti. Lappajärven juoksutus oli marraskuun loppupuolelle saakka luvan mukaisessa maksimissa eli tasolla 30 m3/s. Marraskuun lopulla alkoi hyydettä muodostumaan Ähtävänjoen koskialueille ja se nosti vedenpintaa paikoin. Hyydetilanteen helpottamiseksi ja jääpeitteen muodostumiseksi pienennettiin Evijärven ja Lappajärven juoksutuksia kuudella kuutiolla sekunnissa. Juoksutus Lappajärvestä ja Evijärvestä oli siis kuun lopussa noin 24 m3/s.

Virtaama Perhonjoen alaosalla Kaitforsissa oli suurimmillaan 9.11. 67 m3/s ja marraskuussa keskimäärin 27 m3/s, joka on lähellä marraskuun tavanomaista keskimääräistä virtaamaa.

Lapuanjoen vesistöalueella Kuortaneenjärven vedenpinta nousi marraskuun alkupuolen lumien sulamisen ja sateiden seurauksena noin 20 cm, mutta laski marraskuun loppuun mennessä tavanomaiselle tasolle. Virtaama Lapuanjoen alaosalla oli suurimmillaan 9.11. 94 m3/s. Virtaama Lapuanjoen alaosalla oli marraskuussa keskimäärin 59 m3/s, kun marraskuun keskiarvo vuosina 1931-2023 on ollut 40 m3/s.

Kyrönjoen alaosalla virtaama nousi marraskuun alussa noin 30 kuutiosta sekunnissa 165 kuutioon sekunnissa. Virtaama oli marraskuussa keskimäärin 74 m3/s, kun marraskuun keskiarvo vuosina 1911-2023 on ollut 54 m3/s.

Vedenlaatu

Marraskuussa järvivedet kylmenivät nopeasti ja kuun loppuun mennessä kaikki järvet olivat jäässä. Myös rannikolla jääpeitteen muodostuminen eteni saaristossa. Nopean jäähtymisen ja jäätymisen vuoksi järvien pohjanläheinen alusvesi on monilla järvillä jäänyt lämpimäksi, mikä mahdollisen pitkän edessä olevan talven kanssa ennustaa happiongelmia lopputalvelle. Happipitoisuuksien laskua onkin havaittu jo ainakin Alavuden Edesjärvellä. Toisaalta vedet ovat jäätyneet varsin korkealle tasolle, mikä lisää järvien happivarastoja. Kylmistä säistä ja pimeästä vuodenajasta huolimatta havaittiin Lappajärvellä kuun alussa voimakas ja monilajinen sinileväesiintymä. Levää havaittiin rannoilla eri puolilla järveä. Näin myöhäinen sinileviäkukinto on harvinainen, muttei tavaton.

Jokien virtaamat olivat alkukuussa varsin suuria, mikä näkyi myös veden laadussa. Vakavat happamuushaitat jatkuivat pienissä rannikon läheisissä joissa. Happaminta (pH 4,5-4,8) vesi oli Vöyrinjoella, Laihianjoella ja Sulvanjoella. Muutamassa muussakin pienessä joessa havaittiin ankaran happamuuden aiheuttaman humusyhdisteiden saostumisen aiheuttamaa jokiveden kirkastumista. Suuremmissa joissa happamuushaittoja ei esiintynyt, vaan pH pysyi joesta riippuen välillä 6,1-6,8. Jokien kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat varsinkin alkukuusta varsin korkeita, mutta laskivat loppukuuta kohden.

Pohjavedenpinta on korkealla

Marraskuun alussa pohjavedenpinta nousi hieman, kun plussakelit lokakuussa satanut lumi suli pois ja myös maanpinta suli. Pakkasten alkaessa maa jäätyi uudelleen, jolloin pohjaveden muodostuminen maaperän läpi suotautumalla loppui ja pohjavedenpinta kääntyi loivaan laskuun. Pohjavedenpinnan odotetaan laskevan kevääseen asti, ellei lauha sää sulata lunta ja maanpintaa. Pohjavedenpinta on pohjalaismaakuntien alueella laajalti korkeammalla kuin marraskuun lopussa keskimäärin. Poikkeus tähän on Pohjanmaan rannikkoalue Vaasasta Kristiinankaupunkiin, jossa pohjavedenpinta voi etenkin pienissä pohjavesimuodostumissa olla paikoin hieman tavanomaista matalammalla. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenpinta on ajankohdan keskiarvossa tai enimmillään 1,0 m keskiarvon yläpuolella.

Lisätietoja verkosta:

Vesistöennusteet ja varoitukset kartalla (vesi.fi)

Reaaliaikainen vesitilanne Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (ymparisto.fi)

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto
puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)

Erikoistutkija Anssi Teppo
puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)

Ylitarkastaja Tilda Rantataro
puh. 0295 027 668 (pohjavedet)