Julkaistu: 9.12.2020

Runsaat sateet nostivat joet tulvakorkeuksiin ja heikensivät happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)

Marraskuussa runsaat sateet nostivat pohjalaisjoet tulvakorkeuksiin jopa kolmeen kertaan. Sateiden vuoksi happamuustilanne vesistöissä on ollut huono. Pohjavedenpinnat ovat jopa yli keskiarvojen, mikä on paikoin aiheuttanut ongelmia veden laadun suhteen.

Virtaamat muistuttivat paikoin kevättulvan luokkaa

Pohjalaisjokien virtaamat nousivat lokakuun lopussa ja marraskuun aikana yhteensä kolme kertaa tulvakorkeuksiin. Virtaamat usealla vesistöalueella olivat keskimääräisen kevättulvan luokkaa ja paikoin suurempiakin. Marraskuun alussa maaperä oli valmiiksi hyvin märkä, joten runsaiden sateiden seurauksena virtaamien nousu oli nopeaa etenkin rannikon pienemmissä joissa.

Marraskuun alun sateet osuivat eniten Vaasan seudun ja sen eteläpuolisen rannikkoalueelle sekä Kauhajoen alueelle. Marraskuun loppupuolella runsaita sateita saatiin myös Keski-Pohjanmaalla. Sademittausasemista suurin sademäärä marraskuussa oli Teuvan Kauppilankylän mittausasemalla 110 mm. Vettä oli tulvahuippujen aikana teillä ja pelloilla mm. Kauhajoella Päntäneenjoella, Teuvanjoella, Lapväärtinjoella ja Maalahdenjoella.  Perhonjoen alaosalla saavutettiin vuoden korkein virtaama marraskuun loppupuolen tulvalla. Tekojärvien ja säännösteltyjen järvien pinnat nousivat koko alueella lähelle ylärajoja.

Marraskuun viimeinen viikko oli vähäsateinen, joten virtaamat ja vedenpinnat kääntyivät laskuun. Tekojärvien ja säännösteltyjen järviä pyrittiin laskemaan lisäämällä juoksutuksia, jotta järviin saataisiin tilaa mahdollisia uusia sateita varten.

Happamuustilanne oli huono

Runsaiden sateiden vuoksi jokien happamuustilanne oli marraskuussa huono Vaasan eteläpuolelta Kokkolan pohjoispuolelle ulottuvalla alueella. Suuressa osaa pieniä tai keskisuuria jokia jokiveden happamuus oli välillä 4,5–5,0, pahiten happamissa joissa alle 4,5.n. Näin alhaiset arvot yhdistettyinä mm. korkeisiin alumiinipitoisuuksiin ovat useille vesieliöille haitallisia tai kuolettavia. Kalakuolemista ei ole kuitenkaan toistaiseksi ilmoitettu. Suurissa joissa pH on Lapuanjokea (4,8) lukuun ottamatta pysynyt toistaiseksi yli viiden. Sateet ja tulvat ovat heikentäneet jokien vedenlaatua myös muutoin. Ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat etenkin tulvahuippujen aikana olleet hyvin korkeita, mikä on näkynyt vesien voimakkaana samentumisena.

Pohjaveden korkeus aiheuttanut häiriötilanteita vesiosuuskunnilla

Pohjavedenpinnat ovat olleet maakunnissa nousussa koko marraskuun ajan ja ovat tällä hetkellä ajankohdan keskiarvoissa ja laajalti jopa 30–100 cm keskiarvojen yläpuolella. Pohjavesivarastojen täyttyminen jatkuu talven pysyvän routakerroksen muodostumisen saakka.

Erityisesti rannikkoseudulla korkeat pohjavedenpinnat ovat tuottaneet ongelmia lähinnä pienille vesiosuuskunnille, joiden raakavedessä on havaittu sekä koliformisia että E-coli bakteereja. Pohjavesipinnan yläpuoliset suojakerrokset ovat rannikkoseudulla hyvin ohuita, joten pohjavedenpinnan ollessa korkealla maaperän suodatusteho on vähentynyt. Runsaiden sateiden takia maaperä on ollut veden kyllästämä ja vedenottamoiden valuma-alueilla pintavaluma on osittain päässyt kaivorakenteista raakavesilähteisiin. Muutamassa tapauksessa terveysvalvontaviranomaiset ovat antaneet veden keittokehotuksia, ja vesiosuuskunnat ovat suorittaneet johtoverkoston kloorauksia.

Lisätietoja verkosta:

Reaaliaikainen vesitilanne

Vesistöennusteet ja varoitukset kartalla

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

• Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)

• Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)

• Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)

• Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919

Tämän tiedon on tuottanut
ELY-keskus